Paranormal Activity: The Ghost Dimension

Susipaska, naurettava, epäuskottava. Käsikirjoitus on perseestä, näyttelijät ovat perseestä, ohjaus on perseestä. Vi**ttaa että käytin tähän elämästäni aikaa.
0,5/5

PS. Ainoa katsottava asia on Olivia Taylor Dudley. Jaa kuka on Olivia Taylor Dudley? No hänhän on hän:
https://www.youtube.com/watch?v=nHV7MrSY-TE

The Purge

The Purge on tieteistrilleri. Sen tietää siitä, että se tapahtuu vuonna 2022. Tosin filkka löytyy myös horrorkategoriasta, johon sen lienee ajanut muutama kohtaus, jossa ihmisliha kohtaa terästä ja lyijyä. Allekirjoittaneelle tämä on toimintaelokuva tai trilleri.

Leffa kertoo vuotuisesta yleisen rauhan ja hyvinvoinnin nimissä järjestettävästä 12 tuntisesta tapahtumasta, jonka aikana kuka tahansa voi tehdä rikoksen joutumatta siitä vastuuseen. Myös tappaminen on sallittua.

Perhe on aina hieno kohde sadistisille ja väkivaltaisille intresseille. Ja erityisesti amerikkalainen perhe, jonka pyhän koskemattomuuden jokainen vähänkään populaarikulttuuriin tutustunut tunnustaa. Perheen säilyttäminen antaa mahdollisuuden mihin tahansa, jopa omien arvojen vastaiseen toimintaan. Siksi perhe.

Elokuvan maalaa masentavan kuvan ihmisyydestä. Liipasimen painaminen ja puukon työntäminen vatsaan on lain silmissä sallittua, mutta muuttuuko ihminen koneeksi vaikka kaikki sallitaankin? Miten käy empatialle ja sympatialle, jos saamme mahdollisuuden valita ilman seuraamuksia? Kysymyksiä joita olisi toivonut käsiteltävän hieman syvemmin. Nyt raapaistaan vain pintaa koska tekijät eivät ole tarpeeksi taitavia.

Elokuva on turhankin perinteinen teurastusraina. Kehykseksi rakennettu The Purge asettaa kuitenkien konfliktien taustalle jokusen moraalisen dilemman ja tuottaa muutaman mielenkiintoisen lähestymistavan tappamiselle. Miinuksena elokuvassa ovat pari järjettömän rasittavaa alaikäistä kakaraa joiden kuolemista alkaa toivoa, sekä muutama hyvin ilmeinen juonellinen ratkaisu.

2/5

IMDb
http://www.imdb.com/title/tt2184339/

Traileri
http://youtu.be/K0LLaybEuzA

Escape Plan

Vanhoille äksöntähdille pitäisi olla jonkinlainen norsujen hautausmaa, johon nämä ymmärtäisivät omatoimisesti siirtyä kuolemaan.

Escape Plan ei tarvitse Sylttyä ja Arnoldia yhtään mihinkään. Mutta siellä he vain heiluvat, tenat pöksyissä ja talkkia varpaanväleissä. Ymmärrän kyllä miten kivuliasta on päästää irti kahdesta toimintaelokuvien ylittämättömästä sankarista, mutta olisiko jo aika päästää herrat lepoon?

Itse raina kertoo hurjaakin hurjemmasta sällistä joka tapaa toisen hurjaakin hurjemman karjun. Yhdessä sälli ja karju rymistelevät elokuvan nimen teemassa samalla kun pahikset ja muut julmajuhat tekevät parhaansa kaksikon nitistämiseksi. Matkan varrella kohdataan pari yllätystä ja The End.

Pääosan miehitys ei tee elokuvasta mitenkään erityistä. Heput on raahattu mukaan vain nimiksi. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että paremmilla näyttelijälahjoilla elokuva olisi ollut rutkasti katsottavampi.

IMDb antaa arvosanaksi 7,1, joka lienee amerikkalaisyleisön ansiota.
http://www.imdb.com/title/tt1211956/?ref_=nv_sr_1

1,5/5

Tokyo Gore Police

Kaukaisilla 80-90-luvuilla vallitsi videolaki, joka esti aikuisille suunnatun K18-materiaalin videolevityksen. Käytännössä se tarkoitti sitä, että kaikki kookahdeksaltatoista tuoksahtava piti saksia alempaan ikärajaluokkaan tai kieltää kokonaan. Videomaailman oma kieltolaki tuotti mielenkiintoisia ilmiöitä kuten esimerkiksi Gorehound nimisen alan kulttilehden, jossa entusiastit lähes luonnottomalla tarkkuudella tekivät selvityksiä erilaisten VHS-julkaisuiden eroista, kuvasivat gorekohtausten etenemiset ja niihin kohdistetut poistot.

Tokyo Gore Police on elokuva, jonka levittäminen videolla ennen vuotta 2001 olisi ollut rangaistava teko. Elokuvan irtojäsenten, suolien ja verilitrojen määrä on niin käsittämättömän, että leikattuna leffa kestäisi vain pari minuuttia. Elokuva lienee jonkinlainen gorekuorrutukseen puettu yhteiskunnallinen satiiri, tai sitten se on vain yksinkertaisesti tekijöidensä pähkähullujen ja lähes täysin itsesensuurista vapaiden ideoiden toteutusalusta.

Jossain määrin irrallisesta kohtausten suoli- ja verihyytelöstä nousee esille muutama teema, joiden varassa "tarinaa" kuljetetaan. Keskiössä on Ruka niminen poliisinainen, jonka tehtävä Tokion yksityistetyissä poliisivoimissa on "rakentajien" tuhoaminen. Rakentajat taas ovat mutantoituneita ihmisiä, joiden kykyihin kuuluu mm. aseiden kasvattaminen kehon haavoihin. Kun hyytelöön lisätään ripaus perhetragediaa ja annos kostoa, alkavat veribaletin perusteet olla kasassa.

Rakentajien monipuoliset ja jopa rikkaat tuhoamisvälineiden ilmentymät ovat elokuvan parasta antia. Jos kikkeli puraistaan poikki, niin mitä tulee tilalle? No valtava ikistondiksessa sojottava norsunkärsää muistuttava tuliase tietenkin. Jos käsi leikataan irti, niin mitä saadaan tilalle? No metrinen mattoveitsi tietenkin. Jäseniä pilkotaan lukemattomilla eri tavoilla ja avatut suonet suihkuavat verta kuin puutarhaletkut. Graafisempi elokuva voi tuskin enää olla.

Miten tällainen elokuva pitäsi sitten arvostella? Omassa genressään se puoltanee paikkaansa, eikä ole ainakaan siitä huonommasta päästä. Selkeästi kieli poskessa tuotettu tarkoitushakuinen mässäily ja huumori nostavat elokuvan keskitason yläpuolelle. Niin sanottujen perinteisten arvosteluperusteiden käyttäminen taas ei elokuvaa mairittele. Juonta on vain nimeksi ja kohtausten irrallisuus tekee sen vähänkin seuraamisesta haastavaa.

Valitkaa seuraavasta:
4/5 omassa genressään
1/5 perinteisesti

http://www.imdb.com/title/tt1183732/?ref_=nv_sr_1

Machete Kills

Naisille on luonto suonut muutaman päivän kuukaudessa jolloin he voivat antautua hormoniensa vietäväksi ja käyttäytyä kuin perseestä kasvaisi piikkilankaa. Noina hetkinä estrogeeni muuttuu hapoksi, joka syövyttää miehisyyttä ja saa heikommat meistä sortumaan elon tiellä. Miehen pitää silloin ottaa hallinta omiin käsiinsä, työntää nuo kädet muniin ja nauttia vajaan kahden tunnin testosteronikuuri.

Huhujen mukaan joku olisi elokuvan katsottuaan havainnut siinä juonen, mutta näitä puheita ei kannata ottaa kovin tosissaan. Jonkun toisen taas on kuultu väittäneen, että Machete Kills on ihan PASKA. Oli miten oli, Machete Kills etenee toiminnan ehdoilla ja se haistattaa perseet niin juonelle, logiikalle ja järjelle. Exploitaation ja törkyleffojen tyylin jäljittely antaa mahdollisuuden toteuttaa kaikkein typerimmätkin ideat ja niin on todella tehty.

Roolitus on suorastaan herkullinen sivuosia myöten. Danny Trejo, Lady Gaga, Michelle Rodriguez ja tiikeriverinen kokkelinokka Sheen tekevät selväksi, että sliipatuille sankareille ja äitien unelmavävyille on roolit ihan toisissa elokuvissa. Sitä paitsi Michelle Rodriguez ei ole koskaan näyttänyt näin seksikkäältä! Naisten rooli elokuvassa on pukeutua vähiin vaatteisiin ja kantaa aseita.

Elokuva ei tunne sanoja Korni tai Ylilyönti. Danny Trejo on Mies isolla alkukirjaimella ja tyylilajin myötä vapaa realismin taakasta. Trejo on elokuvan jumala ja miehisyyden vapaustaistelija joka nostaa naishormooneihin hukkuvan nörttimiehen pinnalle, lyö muutaman kerran avokämmenellä kasvoille ja ohjeistaa kuka ne voileivät oikein tekee.

Kaikesta näkee, että tätä ei ole tehty rautakanki poikittain perseessä ja sillä tavalla elokuvaa kannattaa myös katsoa.

3/5

Gravity

Sanottakoon nyt tähän alkuun heti, että Gravity on helvetin näyttävästi ja realistisesti toteutettu seikkailu. Tosin aivan Avaruusseikkailu 2001:n tasoista realismia ei kannata odottaa, mutta ne muutamat virheet (esim alussa järjetöntä huviajelua jetpackilla suorittava Glooney) jotka katsoja löytää, paikataan suut auki loksauttavalla ja hengästyttävällä esillepanolla. Elokuva on kaunis ja mieletön tekninen taidonnäyte.

Gravity käyttää upeasti hyväkseen muiden elokuvien heikkouksia araruuden fysiikan kuvaamisessa. Painottomuus ja yhden todellisuuden havaitsemiseen tarvittavan väliaineen poistuminen muuttavat ympäristön tappavaksi viholliseksi. Varaa ei huomaa, sillä se saapuu nopeammin kuin aistit ehtivät havaita eikä varoitussignaalille olisi edes välittäjäainetta.

Äänimaailma on tarkkaan harkittua. Tehosteet ja musiikki ovat tässä elokuvassa taustaosassa. Äänimaisema täydentää tapahtumia luoden erinomaisen ahdistavaa ja piinaavaa tunnelmaa. Elämää ylläpitävien kapseleiden ulkopuolelle äänet kuulostavat kuin olisi painanut korvansa kiinni aluksen rakenteisiin joita pitkin ääni johtuu.

Sandra Bullock vetää roolinsa pirun hyvin. Kypärän sisälle viety kamera tallentaa panikointia ja ahdistusta tilanteissa, jotka ovat katsojalle täysin uusia. Miten itse toimisin?

Elokuva toimii ehdottomasti parhaiten suurella kankaalla ja ilman Naurunappulan selaamista.

Tästä pamahtaa täydet 5/5

Miinukset ja plussat:
- Glooneyn jetpackilla typeränturha ympärihuristelu
- jutustelu ja puhuminen hapen vähetessä
- painottumuutta toteutetaan edelleenkin liikkeiden hidastamisella
+ painottomuuden tunteen toteuttaminen
+ järjettömän upeat "maisemat"
+ taustamusiikki korvattu upealla äänimaisemalla
+ 2001:n jälkeen upeimmin ja realistisimmin toteutetut avaruuskävelyt

Upstream Color

Jatketaan WTF elämyksiä aiheuttavalla linjalla. Edellisen leffapäivityksen jatkoksi sopii erinomaisesti Shane Carruthin ohjaama Upstream Color (2013). Jos joku ei tunne ohjaajaa, niin tsekatkaa Primer, joka sekin sopii hyvin teemaan.

Upstream Colorissa on jotain hämmentävän koukuttavaa. Vaikka tapahtumissa ei tunnu olevan mitään tolkkua ja katsoja joutuukin pinnistelemään pysyäkseen kärryillä, tekee silti mieli jatkaa. Elokuva on haastava kuin palapeli, jonka yksikään pala ei tunnu sopivan toiseen, mutta joka silti on mahdollista saada kasaan.

Carruthilla on mieletön kyky rakentaa elokuviinsa aivan erityinen tunnelma. Esimerkiksi Primerin kiehtovuutta ei kykenisi lisäämään yksikään tietokone-efekti, sillä kaiken kantavana voimana on ohjaajan taito luoda, kuvata ja kertoa tarina.

Upstream Color kiteytyy yhteen vuorosanaan, eikä enempää tai vähempää ei ole tarvetta sanoa.

"Each drink is better than the last, leaving you with the desire to have one more. Take a drink now."

Elokuvaa on myös avattu paljon internetissä. En kuitenkaan suosittele ottamaan siitä liikaa selvää ennen sen katsomista. Upstream Color kannattaa katsoa "kylmiltään".

http://www.imdb.com/title/tt2084989/
WTF arvo: 4/5

viikonlopun leffavinkit 1

Tuntuuko siltä että on tullut liiaksi katsottua kliseistä Hollywood-huttua? Kaipaatko vähän vaihtelua ja WTF-elämystä elokuvailtaasi? Tässäpä kolme vinkkiä. Koska kaksi jälkimmäistä - The Lobster eritoten - ovat vaikeita arvostella, jätän arvosanat antamatta kaikista ja korvaan ne WTF-arvolla.

COHERENCE
Penellä budjetilla toteutettu, mielenkiintoisesti rakennettu mysteeri-/scifipläjäys jossa ystävysten illanvietto muuttuu painajaiseksi. Näistä kolmesta vastaa ehkä parhaiten "normaalin" elokuvan tarpeeseen.
http://www.imdb.com/title/tt2866360/?ref_=nv_sr_1
WTF arvo: 2/5

ENEMY
Jake Gyllenhaal sopii rooliinsa erinomaisesti rutiineihinsa jämähtäneenä miehenä joka tapaa kaksoisolentonsa. Silloin tällöin tarjottava kuvasto ja juonenkulku nostattavat kiitettävästi kulmakarvoja.
http://www.imdb.com/title/tt2316411/?ref_=nv_sr_1
WTF arvo: 3/5

THE LOBSTER
Tämän elokuvan kohdalla tietyt odotukset normeista kannattaa suosiolla unohtaa. Elokuva kertoo miehestä joka joutuu hotelliin löytääkseen kumppanin. Ihmiset puhuvat julmista ja hirvittävistä asioista naama peruslukemilla. Tunteet ovat loppuunkulutettu luonnonvara.

Elokuvan kosketuspinta on liukas, mutta vaikka se on näistä kolmesta vaikein, on se myös jollain oudolla tavalla kiinnostava. Colin Farrellin muodonmuutos elokuvaa varten on hätkähdyttävä.
http://www.imdb.com/title/tt3464902/?ref_=nv_sr_1
WTF arvo: 4/5

Batman v Superman Versus Deadpool

Batman v Superman
- tolkuttomia taistelukohtauksia
- Battis on väkivaltainen urpo
- Teris on tyhmä ja kyvytön
- joku akka
- machopullistelua potenssiin sata
- ylensyönyt käsikirjoitus
+ toiminnantäyteista turpaanvetoa miehiseen makuun
http://www.imdb.com/title/tt2975590/?ref_=nv_sr_1

3/5

Deadpool
Erittäin onnistuneesti sarjakuvamaailmasta lihallistettu napakkaa dialogia, pätevää huumoria ja visuaalisesti hyvin rakennettua toimintaa sisältävä elokuvasovitus kontroversaalin antisankarin ryntäilystä pahisten ja neljännen seinän välillä.
http://www.imdb.com/title/tt1431045/?ref_=fn_al_tt_1

4/5

Hardcore Henry

Jos tämä olisi peli siitä voisi sanoa vaikka:
Putkijuoksuinen huikealla toiminnalla varustettu ensimmäisen persoonan räiskintä, jossa tapahtumien kulkuun ei pysty vaikuttamaan. Fysiikkamallinnus lyö ällikältä. Pääpahiksen homokerroin voisi olla pienempi.

Kyseessä on siis vähän toisenlainen elokuva, josta voi olla montaa mieltä. Juonta ei ole käytännössä lainkaan, mutta visuaalinen toteutus vetelee avokämmenellä korville jo alkuteksteistä lähtien. "Pääosan esittäjällä" ei ole muuta roolia kuin ensimmäisen persoonan parkourväkivalta ja sitä elokuvassa riittää. Sharlto Copley on mieletön sivuosassaan, joka on oikeastaan se pääosa.

Elokuvalla on ainakin yksi esikuva, Biting Elbows - 'Bad Motherfucker', jonka tekemisessä ohjaaja Ilya Naishullerilla on ollut oma roolinsa. Jos ette ole vielä Biting Elbowsin videota nähnyt, niin se löytyy Youtubesta.
https://www.youtube.com/watch?v=Rgox84KE7iY

Jotain kiehtovaa näinkin hölmössä toimintaelokuvassa on ja totta kai elokuva päättyy siten, että jatkoakin on mahdollista tehdä.

http://www.imdb.com/title/tt3072482/?ref_=nv_sr_1
3/5

X-Men Apocalypse

X-Meneillä on on ongelma. Yhdeksäs elokuva menosa (riippuen vähän laskutavasta) ja jotenkin pitäisi jälleen saada katsojat viihtymään. Meininki olisi tarkoitus saada jälleen kertaluokkaa huikeammaksi eikä asiaa ei helpota lainkaan se, että elokuvasaagan ajassa poukkoilevat juonenkäänteet ovat vieneet äksmiehet ja naiset tällä kertaa 80-luvulle. Melkein sinne lähteille.

X-Men Bryan Singerillä on erikoinen supervoima kirjoittaa ontto kehystarina jolla perustella näyttävät kamera-ajot tietokonetehosteiden ympärillä. Tätä kykyä Bryan käyttääkin ahkerasti aina silloin kun elokuvalla ei ole mitään sanottavaa. Se taas helpottaa merkittävästi näyttelijoiden työsarkaa, sillä kenenkään ei tarvitse näytellä. Riittää kun tarvittava porukka on paikalla silloin kun erikoistehosteen pöllähtävät näkyville.

Homma ei nyt jotenkin oikein toimi. Mesoaminen on tällä kertaa äärimmäistä ja mäsäsi laitetaan suurin piirtein kaikki mikä käsiin saadaan. Hollywoodin metodi nostaa toiminta seuraavaan potenssiin aina uuden elokuvan myötä on surkea metodi. Toisaalta aivoja ei tässä paljon tarvita. Ilman aivoja olenkin keksinyt jo seuraavan elokuvan nimen ja juonen. Ne menevät näin:

X-Men: The Final Destruction
Elokuvassa kaikki pannaan paskaksi. Ihan kaikki. Sisältää 2h 15min kamera-ajon kaiken paskaksi menemisen ympärillä. The End.

Sitten niihin positiivisiin puoliin. Olivia Munnia katselee mielellään. Jennifer Lawrencen Mystique taas toi mieleen huikean seksikkään Rebecca Romijnin.

IMDB antaa arvosanaksi 7,2. Anterolla on erikoisvoima antaa arvosanaksi 2,5/5
http://www.imdb.com/title/tt3385516/?ref_=nv_sr_1

Swiss Army Man (2016)

Nyt on muuten häröä settiä. Hank on autiolle saarelle jumiin jäänyt epätoivoinen haaksirikkoinen, jonka itsemurhayrityksen keskeyttää rannalle huuhtoutuva pierevä ruumis. Hank huomaa suurpaineisen perseröyhtäyksen hyödyt ja lähtee surffaamaan raadolla kohti sivistystä. Tästä alkaa elokuva ja hyvin hämmentävä sellainen.

Swiss Army Man on tasan kahden näyttelijän surrealistinen punnerrus kohti vuoden omituisimman elokuvan titteliä. Elokuva sopii Paul Danonille ja Daniel Radcliffelle kuin kärsä sialle ja molemmat ovat erinomaisia omissa rooleissaan. Elokuvan musiikki on yhtä hämmentävää kuin sen juonenkäänteetkin. Montaasikohtauksissa soiva humoristinen mutta yllättävän kaunis a cappella tekee neljänteen seinään pienen pienen särön.

Joidenkin mielestä elokuva on tekotaiteellista paskaa, toiset taas ovat mielestään ymmärtäneet mistä elokuvassa on kysymys. Omasta puolestani voin sanoa, että kaiken pieremisen ja ajoittain eteeriseksi yltyvän kuvauksen takana on sanoma. Sen avaan tämän arvostelun viimeisessä kappaleessa pisteiden jälkeen. Ne jotka haluavat pohtia elokuvaa itse eivätkä halua menettää keksimisen iloa, voivat lopettaa lukemisen IMDB:n linkkiin.

Kaiken kaikkiaan ehdottoman suositeltava elokuva niille jotka eivät pelkää sukeltaa täysin käsittämättömään maailman vailla tolkun häivää.

Bointsit: 4/5
WTF-level: 4,5/5
http://www.imdb.com/title/tt4034354/?ref_=ttmd_ph_tt1
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Kuolleella Mannylla on rooli Hankin elämässä ja se rooli on olla "Tabula rasa", jolle yksinäisyyttä koko elämänsä potenut Hank alkaa maalata tuskaansa. Kuolleille epätyypilliseen tapaan Manny ei kuitenkaan ei tyydy olemaan hiljaa, vaan alkaa purkaa langoiksi Hankin möykyksi kerimää epävarmuutta, esittelee sen lanka kerrallaan Hankille ja antaa hänen löytää vastaukset yhteiskunnan sosiaalisiin sääntöihin. Elokuva ei kerro vain pierevästä ruumiista ja haaksirikosta, vaan yksinäisyydestä ja siitä kuinka se liikaa nautittuna saattaa johtaa epätoivoisiin tekoihin. Se kertoo siitä kuinka lukemattomien lähetettyjen pullopostienkaan jälkeen kukaan ei vastaa.

The Neon Demon (2016)

Neon Demon on elokuva jota ei katsota sen hyvin luotujen ja uskottavien henkilöhahmojensa vuoksi. Sitä ei myöskään katsota nokkelan dialogin tai mielenkiintoisen käsikirjoituksen vuoksi. Neon Demon on elokuva joka katsotaan härön tarinan ja sen välittämän fiiliksen vuoksi. Nauttia voi myös kuvauksesta ja voi pojat, se onkin välillä upeaa.

The Neon Demon kertoo nuoresta alaikäisenä mallimaailmaan pyrkivästä Jessestä, jonka luonnollista kauneutta kamera rakastaa ja muut mallit himoitsevat. Mutta aina kun joku voittaa, niin joku jossain häviää, eikä Jessen eteneminen jää vaille huomiota. Elokuva käyttää hyväkseen hidastuksia ja neonvaloja joiden loisteessa mallit nauttivat ja johon he epätoivoisesti pyrkivät. Se käyttää paljon värejä ja osoittaa niillä henkilöidensä korruptoitumisen etenemisen. Hetkittäin elokuva sisältää vaikeasti katsottavaa vastenmielistä sisältöä ja näyttää himon ja ahneuden raadollisimmillaan.

Sen minkä elokuva hahmojen ohuudessa menettää, se kuitenkin kuvaston kauneudessa voittaa. Elokuva näyttää perkeleen upealta ja Refnillä on kyky tehdä jopa rumasta ja sairaasta kaunista. Lopputekstien kuvasto on yksinkertaisuudessaan upeinta näkemääni ja Sia Furlerin musiikki sopii tunnelmaan täydellisesti. Musiikki tukee täydellisesti elokuvan tapahtumia.

Nicolas Winding Refnin yleisöä jakanut elokuva on saanut keskinkertaisia arvosanoja ja niille lienee myös perusteensa. Elokuva ei motivoi seuraamaan perinteisin keinoin ja siihen sisäänpääsy edellyttää antautumista ja sen psykedeelisen maailman hyväksymistä. Elokuvaa on moitittu mm. ylipitkäksi musiikkivideoksi, eikä väite ole kaukaa haettu.

Elokuva on luokiteltu kauhuelokuvaksi, mutta varsinaista kauhua se ei sisällä. Hyvin häiritsevää aineistoa kylläkin.

Tämän arvostelun lopussa jälleen Anteron oma näkemys siitä mistä elokuvassa on kysymys. En välttämättä suosittele lukemaan sitä ennen elokuvaa.

4,5/5
http://www.imdb.com/title/tt1974419/?ref_=fn_al_tt_1
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Vaikka Jessen ominaisuuksissa onkin jotain selittämätöntä ja lähes yliluonnollista, niin Jesse ei ole Neon Demon. Neon Demon on paholainen joka väijyy loistossa ja glamourissa. Se odottaa kärsivällisesti salamavalojen välkkeessä ja ihmisten ihailevassa katseessa, korruptoi ja saa lopulta tekemään käsittämättömiä ja sairaita asioita. Mielipuolisessa kilpailussa kaikki ovat uhreja ja vain harva saa palkaksi itsestään valoherkälle kalvolle piirtyvän kuvan ja mikä hinta tahansa tuosta palkinnosta on pieni. Kaikki ovat jonkin kohdentamattoman ja selittämättömän pelinappuloita. Myös Jesse itse ja he jotka lopulta nielevät ja sulattavat Jessen hänen ominaisuuksiensa toivossa.

Elokuva on allegoria.

Toinen vaihtoehto on että ohjaaja on sairas perkele ja meitä huijattu.

Alien - Covenant

Paskin Alien-elokuva on nyt tehty ja kaikki voivat huokaista helpotuksesta. Mitä tahansa tämän jälkeen tuleekaan, sen täytyy olla parempaa.

Elokuva on heikko niin monella tasolla. Suurimman pettymyksen se aiheuttaa särkemällä kaiken sen mitä Alien-hahmosta on koskaan rakennettu ja luotu. Se abortoi katsojan luomat mielikuvat ja mystiikan tämän aivoista henkarilla, pilkkoo ne paloiksi, heittää poltettavaksi ja lopuksi sylkee katsojan naamalle typerällä loppuratkaisullaan.

Ensimmäisten kahden lähes täydellisen Alien-elokuvien kantavina voimina oli xenomorphiin liittyvä mystiikka. Niin historialtaan kuin preesensiltäänkin hahmosta varottiin kertomasta ja näyttämästä enempää kuin on välttämätöntä. Ensimmäiset elokuvat valottavat olennon historiaa tuskin lainkaan ja siinä ihan ensimmäisessä hahmoa näytetään katsojalle hyvin säästeliäästi. Tämä kaikki ruokkii mielikuvitusta sekä kasvattaa jännitystä ja missä muualla elokuva katsojalle tapahtuu kuin tämän aivoissa.

Eikä tämä ole edes suurin elokuvan ongelmista. Liikaa juonta paljastamatta pilkotaan paska paloiksi ja katsotaan löytyykö pähkinöitä ja tomaatinkuoria.

KÄSIKIRJOITUS
Elokuva yllättää luokattomalla käsikirjoituksellaan. Surullisen kantavana voimana kässärin ala-arvoisuudelle toimivat typerät juonenkäänteet ja hämmentävän epäuskottaviksi kirjoitetut henkilöhahmot. Kaikkein suurin typeryys käsikirjoituksessa tapahtuu jo alkumetreillä kun "ammattimainen" yhteisö hylkää hetken mielijohteesta vuosia suunnitellun primääritason mission ja vaihtaa sen pelkkiä epävarmuustekijöitä sisältävään tuntemattomaan kohteeseen. Ryhmän perusteet vähä-älyiselle vaihtoehdolle ovat samat kuin jos olisi saanut vuosikymmenen etsinnän jälkeen täydellisen työpaikan muhkealla tilipussilla, mutta ryhtyisikin siivoamaan vessoja minimipalkalla vain koska työmatka on 100m lyhyempi.

Nolot juonenkäänteet jatkuvat tasaisena virtana. Käsikirjoittajalla lienee ollut jokin päämäärä, johon hän on halunnut päästä seurauksista välittämättä. Taakse jäänyt jälki on rumaa eikä varmasti innosta toiseen katselukertaan.

HENKILÖHAHMOT
Kenellekkään ei liene epäselvää se, että jossain vaiheessa alkaa teurastus. Tähän ei kuitenkaan johda "Täydellisen olennon" tappajanvaistot, vaan se että kenellekkään elokuvan hahmoista ei ole kehittynyt alkukantaisintakaan itsesuojeluvaistoa. Kaikki toimivat hetken mielijohteesta käsittämättä sen paremmin turvallisuusprotokollista kuin karanteenimääräyksistäkään. Hahmokatraan ilveilyä aikansa seurattuaan ja kasvonsa purppuraksi facepalmattuaan alkaa nauttia näiden avaruuksien tunareiden kuolemista. Parempi nimi tälle farssille olisi "Hei me avaruuslennetään".

TEHOSTEET
Alien-elokuvissa tehosteiden onnistuminen mitataan sillä miten uskottava itse olennosta on saatu. No nyt ei ole saatu. Ensimmäisen rintaulostautuminen on ikävä kokemus. Digitaalitehosteen huonous sekä itkettää että naurattaa. Syntymisestä on tehty banaali luomistapahtuma hahmon digitoinnin epäonnistuttua täydellisesti. Miten tuolla hetkellä jääkään kaipaamaan ensimmäisen elokuvan Kanen teknisesti mielettömän upeasti toteutettua kuolemaa ja näyttelijöiden täydellistä omistautumista rooleilleen. Covenantin digitaalitehosteet häpäisevät xenomorphin upean hahmon.

NÄYTTELIJÄTYÖSKENTELY
Näyttelijöistä ei ole saatu mitään irti. He seuraavat surkeaa käsikirjoitusta ja todennäköisesti itkevät verta sisäisesti. Ainoa edes jollain tavalla mielenkiintoa herättävä rooli on Michael Fassbenderilla, joka on sitä uskottavampi mitä vähemmän hän esittää ihmistä.

Loppuratkaisu vain tapahtuu. Jännitettä siinä ei juuri ole. On vain hahmoja joiden tekemiset ovat muuttuneet yhdentekeviksi.

Kuolin vähän katsoessani tätä
0,5/5

http://www.imdb.com/title/tt2316204/?ref_=nv_sr_1

Independence Day: Resurgence

Teinilaumaa muistuttava sotilasporukka kävelee kananmunat kainaloissa, kinastelee, jauhaa tytöistä ja pelastaa maailmaa. Teineille ja aikuisille suunnattu lastenelokuva.

Ainekset/Ingredienser: Tehosteet 90%, paskaa saippuasarjatasoista näyttelijätyöskentelyä, tahallisen ja tahattoman koomisia hahmoja, ylevää musiikkia, amerikanlippuja. Ei sisällä juonta, järkeä tai muita vaadittavia ainesosia.

Ravintosisältö/Näringsvärde/100g
Jätettä...........100g
josta paskaa....91g
josta kusta........9g

Saattaa aiheuttaa vitutusta.

Ärsyttävä/Irriterande 0/5

http://www.imdb.com/title/tt1628841/?ref_=nv_sr_1

Chappie

Jos näyttelijätyö olisi ollut parempaa ja "päätähden" animaattorit lukeneet jotain muuta kuin lastenkirjoja, niin tämä olisi voinut saada vaikka jopa täydet viisi pojoa. Nyt roboteista ei jäänyt muuta mieleen kuin tehosteet ja näyttelijöistä Ninja ja Yo-Landi Vi$$er.

Käsikirjoituksesta tuntuu puuttuvat jotain. eikä tarina pääse kunnolla irti. Neill Blomkamp on saanut aikaisemmin aikaan parempaakin jälkeä niin kirjoittajana kuin ohjaajana.

Lyhykäisyydessään: keskinkertaisilla näyttelijöillä varustettu scifistely Die Antwoordin musiikilla.

http://www.imdb.com/title/tt1823672/?ref_=nv_sr_1

3/5

Viikonlopun leffavinkit 2

Tämän viikonlopun leffavinkiksi muutama ajan manipulointia käsittelevä elokuva. Osa elokuvista on vähän vanhempia ja osa hollywoodin ulkopuolelta. Kyseisen genren leffoja voi kategorioida ainakin seuraavilla tavoilla:
- Tiedostaa/ei tiedosta kykyä siirtyä ajassa
- Siirtyy ajassa taaksepäin korjatakseen jotain tulevaisuudessa, tai näkee tulevaisuuteen ja on pakotettu toimimaan näkynsä mukaisesti
- Toistetaan samaa aikaluuppia tai siirrytään ajassa vapaammin

Paradokseja ja aukkoja käsikirjoituksessa? No takuulla, mutta siitä huolimatta nämä viehättävän suunnattomasti. Ohessa muutama kiinnostava tärppi.

Time Lapse
Varsin pienellä budjetilla ja muutamalla näyttelijällä toteutettu. Ei tehosteita, mutta kohtalaisen toimivaa näyttelijätyötä ja toimiva käsikirjoitus.
http://www.imdb.com/title/tt2669336
3,5/5

Primer
Erittäinen tekninen ja keskittymistä vaativa. Tämä on näistä kaikkein realistisin ja saattaa vaatia useammankin katselukerran. Äärimmäinen realismi tuo elokuvaan oman viehätyksensä.
http://www.imdb.com/title/tt0390384/
3/5

Lola rennt (Juokse Lola!)
90-luvun lopun saksalainen näkemys. Elokuva ei selittele ja se pitääkin vain hyväksyä. Jonkin verran kestämistä vaatii lähes 20 vuotta ajassa marinoitu kuvaustyyli.
http://www.imdb.com/title/tt0130827
3/5

Los cronocrímenes (Timecrimes)
Erinomainen näkemys espanjalaiselta Nacho Vigalondolta. Hollywoodin ulkopuolista elokuvaa on välillä erittäin piristävä katsoa.
http://www.imdb.com/title/tt0480669
4/5

About Time
Jos kestää lähes rasittavuuteen asti hermostuneen ja epävarman Domhnall Gleesonin näyttelemän hahmon, niin taustalta löytyy ihan oikea ja pätevä draama. Juoni on paikoitellen varsin aukkoinen. Oikein kovasti tiristämällä saattaa herkemmältä kyynelkin vierähtää.
http://www.imdb.com/title/tt2194499
3,5/5

Triangle
Elokuva keikkuu teinislasherin kuilunreunalla. Hieman naiivi tarina tarjoaa muutaman toimivan yllärin.
http://www.imdb.com/title/tt1187064/
3/5

EXTANT (TV-sarja)

Sarjan ensimmäinen tuotantokausi on nyt katsottu. Odotukset olivat suuret ja pettymys melkoinen. Sarja sisältää kaikki mahdolliset viat. Se on tylsä, laahaava, naiivi, huonosti käsikirjoitettu ja keskinkertaisesti toteutettu. Ensimmäisten jaksojen jälkeen sarja siirtyy jonkinlaiseen koomatilaan, josta herätään vasta kauden loppupuolella.

Ohessa lisäksi muutamia yksittäisiä vitutuksenaiheita.

Läpinäkyvät näytöt
Mikä helvetin järki? Kontrasti on varmaan loistava sen lisäksi miten näytön läpi kuultavat esineet ja huone tekevät näytön kuvasta varmasti törkeän miellyttävän.

Painoton tila
Miksi "painottomassa tilassa" kuvatut ihmiset on laitettu liikkumaan hidastetusti?

Musiikki
Tausta- ja tunnelmanluontimusiikki ovat järkyttävää geneeristä paskaa.

Juonenkäänteet
Ajoittain suorastaan naurettavat juonenkäänteet ja näyttelijöille kirjoitetut typerät valinnat lisäävät kauden edetessä lopulta infernaaliseksi kasvavaa vitutusta ja saavat repimään hiuksia päästä.

Flashbackit
Paskan sarjan tunnistaa siitä, että muistelot ja flashbackit on kuvattu valkean ja hieman sumean suotimen läpi.

Robottiteknologian esittelyssä sarja ei kykene esittämään mitään oikeasti mielenkiintoista ja se jättää kaikki mahdollisuutensa käyttämättä jääden naiiviksi raakileeksi. Jos androidit kiinnostavat, niin ruotsalainen Äkta människor on huomattavasti mielenkiintoisempi, paremmin käsikirjoitettu ja toteutettu.

Sarjaa katsoessa tulee myös miettineeksi onko Halle Bery koskaan oikeasti osannut näytellä? Toinen tuotantokausi on suunnitteilla.

Vaadin tuhlaamani tunnit takaisin.

Sicario

Nyt on tiukkaa meininkiä tarjolla. Löytyy huumeparonia, Meksikolaista meininkiä, Josh Brolin, Emily Blunt ja Benicio Del Toro. Ohjaajana Denis Villeneuve jonka meriittinä on mm. törkeän hyvä trilleri Prisoners.

Näyttelijät ovat perkeleen hyviä. Välillä tuntuu kuin katsoisi uutislähetystä tai dokumenttia. Yhtään huonoa roolia ei ruudulla näy ja jokainen hahmo on tärkeä. Sicarion tarina on intensiivinen matka kohti hyytävää loppua, jonka aikana yksi hahmoista kasvaa hienosti tarinan kannalta hyvinkin merkittäväksi.

Kässäri on tiivis ja virittää jännityksen jousta taiten antaen hyville näyttelijöille tilaa ja mahdollisuuden kehittää hahmojaan. Ottamatta näin jälkikäteen sen enempää kantaa taktisten yksiköiden tai poliisin toimintaan, ei niiden mahdollisia epäloogisuuksia ehdi tavallinen maatiaiskatsoja pohtia. Toiminta on riittävän uskottavaa ja jälki raakaa.

Musiikki ja äänimaailma ovat pirullisen hyvin rakennettu. Tällaisten elokuvien myötä ymmärtää miten suuressa osassa audiovisuaalinen puoli elokuvassa on. Jos äänimaailma mättää, muuttuu kuvakin hyvin nopeasti sietämättömäksi. Nyt se on kuin täydellisesti sopiva palikka täydelliseen palapeliin.

Elokuvan teemoja ovat naiivius, moraali, väkivalta ja se neljäs jota en paljasta. Ne nivotaan ruoskaksi jolla läimitään katsojaa ankarasti ja hellittämättä.

Olen tänään suopealla päällä, sillä paljon paskaa on tullut katsottua: 4,5/5

http://www.imdb.com/title/tt3397884/?ref_=fn_al_tt_1

The Hateful Eight

Ei parasta Tarantinoa, mutta juonenkäänteet korvaavat sen mikä tarinassa menetetään. Vaikka muutaman kerran teatraalinen ylinäyttely hämmentää, on näyttelijätyö kauttaaltaan onnistunutta. Dialogi nostattaa mainiosti intesiteettiä. Groteski, julma, yllätyksellinen.

http://www.imdb.com/title/tt3460252/?ref_=fn_al_tt_1

4/5

Cloverfield Lane

Jälleen yksi elokuva josta en tiennyt yhtikäs mitään ennen sen katsomista. Tämä teki elokuvan katsomisesta varsin nautittavaa, joten jätetään siis tietyt faktat pois ja kerrotaan vain genre sekä keskitytään fiilikseen.

Kyseessä on erinomaisen onnistunut mysteeritrilleri, jossa katsoja joutuu toistuvasti korjaamaan omia epäilyksiään. Mikään ei tunnu olevan sitä miltä näyttää ja sitten kutenkin on ja ei olekkaan. Vai onko sittenkin? Kuulostaa kuluneelta ja käytetyltä, mutta elokuva onnistuu nousemaan keskinkertaisuuden suosta riittävän ylös puhaltaakseen happea vanhalle kikalle.

Ilman taustatietoja elokuva aiheuttaa erittäin miellyttäviä yllätyksiä ja WTF elämyksiä. John Goodman vetää roolinsa hienosti ja muutaman kerran katsoja on ihan oikeasti huolissaan tämän ylipainoisen miehen terveydestä.

Toki elokuvassa on niitä sinne tänne siroteltuja typeryyksiäkin, joita tarvitaan jotta juoni etenisi oikeaan suuntaan, mutta onneksi oikein tehdyt asiat kuitenkin painavat vaa'assa enemmän.

Kaikki alkaa erosta. Paniikkia, epäilyksiä ja ahtaanpaikan kammoa: 4/5

http://www.imdb.com/title/tt1179933/?ref_=nv_sr_1

He Nerver Died (2015)

Voiko elokuva olla hyvä jos sen pääosassa on lähinnä TV-sarjoissa esiintynyt ikääntyvä punkartisti Henry Rollins? Kyllä voi.

Elokuvan käsikirjoitus ei monimutkaisuudellaan huimaa. Juoni on hyvin yksinkertainen pahikset vastaan hyvis -tarina ja sen eteneminen on liimattu kiinteästi protagonistiin ja hänen väkivaltaiseen matkaansa. Elokuvassa on hienoa se, että se ei yritä olla yhtään sen enempää kuin mitä se voi olla. He Nerver Died on erilainen toimintaelokuva ja vieläpä hyvällä tavalla.

Roolisuoritukset ovat uskottavia ja ne sopivat elokuvan synkkään maailmaan. Aika on antanut Rollinsin esittämälle Jackille ystäväksi nihilismin, joka on tehnyt tästä vuosien virrassa liikkuvan kuoren. Ihmiset ovat vain häiriötekijöitä jotka haluavat kommunikoida. Toiset puhumalla ja toiset aseen välityksellä. Jackin hahmo on mielenkiintoisen ristiriitainen: ympäröivään maailman kiinnostuksen menettäneenä hän on menettänyt osan myös inhimillisyydestään. Siitä huolimatta häntä sympatiseeraa enemmän kuin muita hahmoja.

Elokuva on toimintaelokuva, mutta se ei ole perinteinen selainen ja varsinaista sankaria siinä ei ole. Hämmentävää on se miten hyvin elokuva toimii ja kuinka siitä ei voi olla pitämättä.

4/5

http://www.imdb.com/title/tt2386404/?ref_=nv_sr_1

The Brothers Grimsby

Sacha Baron Cohenin komedia joka nostaa härskiyden riman seuraavaan aurinkokuntaan. Taustalla on jokin juonen tapainen ja tarina kulkee käytännössä törkykohtauksesta toiseen.

Jos pitää oikeista elokuvista, pitää todennäköisesti tätä paskana. Jos tykkää roskasta ja norsun vaginassa tapahtuvasta jättipeniksen stimulaatiosta, niin tässäpä elokuvasi.

http://www.imdb.com/title/tt3381008/?ref_=nv_sr_1

0/5 tai 3/5

Gods of Egypt

Ohjaus geneeristä huttua, kuvaus vailla tunnetta, näyttelijät patsastelevat kuin langoilla liikutettuina ja ohjaajana ollut todennäköisesti viallinen mikroaaltouuni.

Paljon yksityiskohtia ja pikselihahmoja hakkaamassa toisiaan. Ainoa katsottava asia on Mad Maxistakin tutun Courtney Eatonin pirun nätti tissivako.

Kauheaa kuraa 1/5

Linkki Courtneyn kuvahakuun
http://tinyurl.com/courtneyeaton

Pikkasen kyl vituttaa, että lista alkaa nr 22 ja sitte 0->. Saatana.

Mother! (2017)

Tauon ja alustan vaihtumisen jälkeen siirrytään ajassa vuoteen 2017 ja arvostellaan WTF-indeksiltään täydet 5/5 saava elokuva.

Mother! kertoo runolijasta (Javier Bardem) jonka egoistinen halu nousta uuteen kuuluisuuteen nostattaa hänen puolisonsa yli todellisuuden kudoksia hajottavan hyökyaallon.

Motherin hienointa antia on Darren Aronofskyn uskomaton askel askeleelta kohti surrealistista taistelua elämästä ja kuolemasta nouseva käsikirjoitus. Jennifer Lawrence taas on täydellinen valinta ympärillään murenevan maailman keskellä epätoivoisesti pyristeleväksi vaimoksi. Yhdistelmästä syntyy kokemus jollaista ei ole aiemmin vastaan tullut.

Jos tarinaa uskaltautuu analysoimaan on siitä mahdollista löytää uusia tasoja jotka tekevät siitä entistä kiehtovamman. Elokuvan voi nähdä vahvasti allegorisena, tai sen voi ottaa "vain" psykologisilla elementeillä varustettuna kauhuelokuvana. Kummalla tavalla elokuvaa katsookin on se kuin maalaus jota ei täysin ymmärrä, mutta joka pitää otteessaan kunnes katsominen alkaa ahdistaa.

Motherin hienoin ominaisuus oli että se naulitsi allekirjoittaneen katsomaan elokuvan keskeytyksettä alusta loppuun. Asia jota ei juuri viime vuosina ole tapahtunut.

Suosittelen katsomaan elokuvan siten että siitä ei tiedä liikaa etukäteen. Jos muuten joku vielä epäili Jennifer Lawrensen näyttelijälahjoja, niin tämän jälkeen ei.

WTF-indeksi: 5/5
Elokuva: 5/5

https://www.imdb.com/title/tt5109784/?ref_=nv_sr_2

>>167125
Onko nyt parempi?

167162

:yes:

Varsin tyylikästä.

Useasta leffasta samaa mieltä. Nähnyt melkein nämä kaikki.
Machete Kills oli kyllä pettymys, ku tykkäsin ekasta ja odotukset oli isot.
Gravity taas yllätti, kun ei ollut mitään odotuksia ja ehkä paras leffa koko listalla.

>>167160
Kyl.

Pet Sematary (2019)

Takaisin elämään palaavan kotieläimenraadon myötä eskaloituvassa painajaisessa kärvistelevä perhe yrittää epätoivoisesti kompastella läpi surkeasti ohjatun, kliseisen ja tylsästi kerrotun tarinan. Ohjaajina toimineet Kevin Kölsch ja Dennis Widmyer eivät ole saaneet näyttelijöistä mitään irti ja käsikirjoitus tuntuu vasemmalla kädellä kasaan kyhätyltä. Yksityiskohtiin ei ole panostettu, pelottelut eivät pelota, henkilöhahmot ovat epäuskottavia ja synkäksi tarkoitetut lokaatiot kuin viiden pennin studiosettejä. Kaiken yllä leijuu typerryttävä osaamattomuus siitä miten hyvä kauhutarina kerrotaan ja miten katsoja saadaan samaistumaan.

Uusi versio ei juuri innosta keskittymään ja katsellessa teinkin kaikkea muuta kuin katselin.

1/5

https://www.imdb.com/title/tt0837563/?ref_=nv_sr_1?ref_=nv_sr_1

Kiva olisi kuulla mielipiteesi Downsizing-leffasta

Minäpä en suosittele. Antero voi vetää käteen

>>229153

Katsoin tämän suht'vasta.

John Lithgow näytteli kyllä hyvin, mutta ei pystynyt pelastamaan elokuvaa, jonka "uusi-nahka" muutti alkuperäisestä ne osat, jotka eivät vaatineet korjaamista.

Edit: ja onnistui jotenkin säilyttämään samahkon pituuden muuttuen haukotusfestariksi

Pitkä ketju. Onks täällä jo
-Forrest Gump (1994)
-Logan (2017)
-Full Metal Jacket (1023 BC)
?
Niin ja Road Trip (2000)

Mitä helvettiä, onko Pet Sematarysta tullut uusi versio?? Alkuperäisestä kyllä tykkäsin aikoinaan.

Mr. Right (2015)

Ja mitäs @tyhmä-antero viivyttelee? Kyllä mullakin oli pitkä päivä.

Hellboy 2019

Onko tämä remake vai jatko-osa? Kuka tietää, toisaalta välittääkö kukaan?

Keskinkertaisesta kässäristä keskinkertaisesti ohjattu sankariyritelmä, jossa keskinkertaisesti suunnitellulla maskilla varustettu punakka häiskä yrittää näytellä legendaarista sankaria, mutta päätyy kompuroimaan tämän keskinkertaisen tekeleen läpi kuin neitsyt hääyönä pimeässä makuuhuoneessa. Välillä kuuluu kliseinen rääkäisy joka ei tule oikein mistään, mutta kertoo katsojalle ruudulle ilmestyvän kuminaamarin vaarallisuudesta tai alleviivaamaan kuinka nyt tapahtuu jotain jännittävää. Hämärästi valaistuissa toimintakohtauksissa välkytellään loisteputkia paikkaamaan 90-luvun tietokonetehosteita.

Tämän olisi niin kovasti toivonut olevan hyvä, mutta keskinkertaisuuden suohon uponneet toiveet eivät katsojaa lohduta. Toiminta on nyt kiitettävän raakaa ja lopun kuvasto herkullisen nättiä maanpäälle nousevine helvetillisine hahmoineen, mutta ne eivät vain riitä. Näillä mennään tällä kertaa.

Vähän kuin pitsa joka voisi maistua paremmalle.

2,5/5

https://www.imdb.com/title/tt2274648/?ref_=nv_sr_1?ref_=nv_sr_1

Avengers: Endgame (2019)

Olivatko tuntemukset elokuvan jälkeen ristiriitaisia kuin olo kikkelityttöjä katsellessa? Tuntuiko siltä, että tästä olisi pitänyt tykätä, mutta jostain syystä tökki kuin humalainen kaveri kylkeen? Vai tykkäsitkö sittenkin ihan homona? Arvostelu sisältää spoilereita, joten lukekaa varauksella.

Endgame on luonnollinen seuraus supersankarielokuvien nokittelusta keksiä yhä massiivisempia tarinoita yhä massiivisemmilla pahiksilla. Järkyttäväksi möhkäleeksi pumpattu Endgame sisältää kaiken mahdollisen valtavasta määrästä henkilöhahmoja koko universumia vaivaavan pulman kautta juonikuviokudokseen, josta olisi riittänyt tarinaa useampaakin parin tunnin elokuvaan.

Tarina on suoraan jatkoa edelliselle. Tonteille on saatu uusia sankareita joiden aiempi poissolo tuntuu hyvin vahvasti vain kikalta saada aikaiseksi draamaa. Kikka kikan päällä on, että nämäkin pääsevät tositoimiin vasta elokuvan loppupuolella. Osa nykyisistä taas on "kasvanut" lussuiksi versioiksi itsestään, joten heistä on hämmentävän vähän hyötyä. Toisista taas lopultakin on ja lähinnä tissipariaan ja kireää takapuoltaan esitellyt Musta Leski saa vihdoinkin olemassaololleen oikean syyn.

Elokuva on tolkuttoman massiivinen. Sen seuraaminen vaatii yli-inhimillisiä kykyjä omaksua valtava määrä nopeasti etenevää juonta lyhyessä ajassa. Elokuvan parasta antia ovat ne harvinaiset hetket, jolloin sankarit tai pahikset lähenevät tavallista kuolevaista ja ilmaisevat surua ja tuskaa. Näistä hetkistä jäi mieleen mm. Scarlett Johanssonin Musta Leski, jonka kasvoilta heijastuvat tunteet saavat elokuvan hetkeksi nostamaan päätään, mutta joka painuu jälleen alas seuraavan hassun roolihahmon tepastellessa esiin. Elokuvan ehdotonta huippua on sen ristiriitainen pääpahis, joka on samalla psykopaattinen massamurhaaja ja toisaalta omien valintojensa vuoksi kärsivä ja jopa myötätuntoa ansaitseva hahmo.

Massiivinen hahmokatras on aiheuttanut tilanteen, jossa käsikirjoitus keskittyy seuraamaan lukuisten yksilöiden tekemisiä, kun sen pitäisi rakentaa juoniverkkoa ja kasvattaa jännitystä. Nyt ratkaisu kaikkeen löydetään jo ensimmäisen puolen tunnin aikana ja sen jälkeen hirmuinen määrä henkilöitä toimii tahoillaan tehden asioita joiden seuraaminen alkaa olla hankalaa. Elokuvaa seuratessa tulee tunne, että lyhytkestoinen muisti on lakannut toimimasta ja elää vain hetkessä 30 sekunnin lähimuistilla.

Elokuvan viimeiset 45 minuuttia pitää katsoa ainakin kahteen kertaan, sillä ensimmäisellä kerralla kaiken sisäistäminen vaatii prosessointitehoa. Loppu kestää pidempään kuin missään muussa saman tyylilajin elokuvassa ja Marvel-universumin hahmoja pomppii ruudulla enemmän kuin laki sallii ja lääkäri määrää. Viimeisillä minuuteilla aletaan poistua ulos genrestä ja surumielisyys enteilee muutosta.

Terävämmällä käsikirjoituksella elokuva voisi olla järisyttävän hieno päätös Avengers elokuvasaagalle. Nyt se on kuin ylensyönyt sinivalas, joka on vatsa viistäen ylittänyt juonellisen ylemmän keskiluokan riutan. Tehostemäiskintä ja muutama hieno hahmo paikkaavat tilannetta jonkin verran, mutta tarkemmalla analysoinnilla saattaa elokuvan sielusta löytyä tyhjiä koloja joita tietokonegrafiikka ei ole kyennyt täyttämään.

Elokuva pääsee jossain määrin hipaisemaan saagaa seuranneen katsoja sisintä ja välillä saattaa jopa tuntua kosketus. Se tekee pesäeroa turvallisten loppujen maailmaan ja esittelee katsojalle elokuvauniversumin jossa mikään ei ole varmaa. Kohtaukset joissa joudumme jättämään hyvästit olisivat kuitenkin tarvinneet ohjaajan, jolla on kokemusta katsojien sydänten särkemisestä.

Endgame on saanut suorastaan ylistävät arvostelut. Arvosanaksi nyt hieman puolen välin ylittävä, sillä timanttia ei oltu hiottu loppuun saakka. Älkää käsittäkö väärin, Avengers saagan päätös ei ole huono elokuva. Omassa genressään se on ehdotonta huippua ja kyllähän tämä kuitenkin on pakko katsoa. Oikeassa mielentilassa ja riittävän laadukkaalla laitteistolla pääsee mukaan tarinaan, jonka toiminta todennäköisesti ylittää kaiken tätä ennen nähdyn.

Genressään huikeaa toiminnan juhlaa.
Elokuvana 3,5/5

ps. Tämä arvostelu kirjoitettiin humalassa kuunnellen 80-luvun pop-yhtyettä Duran Durania.


https://www.imdb.com/title/tt4154796/?ref_=nv_sr_1?ref_=nv_sr_1

Olit hieman ankara endgamelle, mutta totta että elokuva vaatii kaikkien aiempien marvel-filkkojen sisäistämisen (ei sillä mukavallakaan tavalla) Itse pärjäsin jotenkuten edellisen puolikkaan mulkaisemalla. Vois kuunnella Duran durania ;)

>>239261
Siinä mielessä jos haluaa hahmot tuntea, katso Avengers ykkönen. Siinähän ne vasta esitellään.

En pitänyt ilmassa leijuvista jättimadoista enkä koko lopun toteutuksesta paitsi ehkä Hulkin, Iron Manin ja Hawkeyen osalta.

Muuten 4/5.

Turpa kii! Hui hai!

>>239285
Hawkeye saa endgamessa taas tehdä jotain kunnes ei saakaan...

>>239291
>>239308
Aah sorry. Ei juonipaljastuksia.

Seuraavaksi pari leffaa, joiden arvostelut ovat jääneet jostain syystä kiintolevylle odottamaan.

Solo (2018)

Merkityksettömät hahmot tekevät asioita joista eivät itsekään välitä. Kuolema ei tunnu missään. Millään ei ole mitään väliä.

Draama on toiminnan pannukakuksi jyräämä perunaliima joka yrittää epätoivoisesti sovittaa yhteen lähes tauottomana jatkuvaa toimintavideoiden kokoelmaa. Tunteilulle ei ole kässärissä ollut tilaa ja ne pienet hetket jolloin henkilöt saavat aikaa hengähtää eivät merkitse mitään. Niille ei ole rakennettu pohjaa jonka päällä seistä. Ongelma ei ole vain Star Wars saagan viimeisimmän tuotoksen, vaan kyseessä on pikemminkin nykyelokuvien ominaisuus. Hyvät käsikijoittajat maksavat maltaita ja tehosteet ovat yhä halvempia.

Musiikilla yritetään korvata sitä mitä näyttelijät eivät pysty esittämään. Suurten hahmojen asettuminen omille paikoilleen Star Wars universumissa ja legendaarisen duon syntyminen aiheuttaa samoja tuntemuksia kuin tiskiharjan vaihtopään ostaminen. Teemamusiikki soi tärkeissä kohtauksissa, mutta silti on kuin katselisi sukkien kuivumista.

Vinkkinä seuraavalle ohjaajalle, tuottajalle ja käsikirjoittajalle: rakentakaa juoni joka antaa katsojalle mahdollisuuden tutustua hahmoihin ja hahmoille mahdollisuuden kehittyä. Luokaa draamankaari, jossa hahmon menettäminen tuntuu merkitykselliseltä ja jossa saavutus tai voitto synnyttää katharsiksen. Älkää kopioiko toimintaelokuvia, kopioikaa elämää.

Äksönklippien kokoelma vailla sielua.
2/5

https://www.imdb.com/title/tt3778644/?ref_=nv_sr_1

Jurassic World: Fallen Kingdom (2018)

EX-pari lähteen pelastamaan dinoja kahden teinin kanssa. Tulivuori jylisee, dinot juoksevat.

1/5

https://www.imdb.com/title/tt4881806/

A Ghost Story (2017)

Tästä on pitänyt tehdä arvostelu jo pari vuotta sitten. Silloin en tiennyt mitä olisi pitänyt sanoa. En tiedä vieläkään, mutta sanon siitä huolimatta. Vaikka juonta ei seuraavassa arvostelussa liikaa avata, sisältää se pieniä spoilereita. Teitä on jälleen varoitettu.

Joskus on hyvä jos elokuvasta ei tiedä liikaa etukäteen. Silloin kokee löytämisen iloa ja käsikirjoitukseen kirjoitetuilla mutkilla on suurempi mahdollisuus yllättää paatunut mieli. Joskus taas jo nimi kertoo elokuvasta kaiken. Ghost Story on juuri sitä mitä nimi sanookin, mutta kuitenkin täysin poikkeuksellisella tavalla ja näin paatunut mieli yllättyi.

Vaikka näyttää siltä, niin tarina ei ala kuolemasta. Se alkaa rakkaudesta. Rakkaudesta toiseen ja rakkaudesta elämään. Kun kuolema lopulta tulee, ei rakkaus katoa ja siihen kiteytyy kaiken traagisuus.

Kuolemansa jälkeen banaalin ja suorastaan huvittavan habituksen saanut entiteetti vaeltaa takaisin paikkaan jossa elämä päättyi. Asuvalinta on harkittu. Valkoinen lakana etäännyttää katsojan hahmosta ja välittää vain hämmennyksen ja kaipuun. Jäljelle jäävät puhtaat tunteet. Hahmo seuraa ohitseen lipuvaa elämää, mutta ei kykene vaikuttamaan. Se tuntee epätoivoa ja mustasukkaisuutta, mutta ei pysty lähtemään. Se liikkuu ajassa, mutta on kiinni paikassa.

Vaikka näyttelijöiden työsarka on ollut pieni, ehtii Roney Mara pienen roolinsa hetken esittää surua lähes täydellisellä tavalla. Alun yhdellä kameralla kuvatut otokset ovat upeita esimerkkejä siitä miten rakennetaan täydellinen kohtaus vain hyvin suunnitellulla asettelulla ja erinomaisella näyttelijällä.

Elokuva antaa pienen pieniä vihjeitä pitkin matkaa. Se on surumielinen kummitustarina täysin uudesta näkökulmasta. Sitä joko vihaa, tai rakastaa. Sen minimalistinen tyyli, vaatimaton äänimaailma, vähäinen dialogi ja äärimmäisen yksinkertainen juoni voivat olla joillekkin liikaa. Minä rakastin.

Jos jaksoit elokuvan loppuun, minulla on sinulle yksi kysymys: mitä lapussa luki?

Tästä omalaatuisesta ja surumielisestä pienestä helmestä persoonallisista elokuvista pitävä Antero antaa:
4,5/5

Arvostelua kirjoitettaessa juotiin kermalikööriä ja kuunneltiin yhtyettä Coldfrapp.

https://www.imdb.com/title/tt6265828/?ref_=nv_sr_1?ref_=nv_sr_1

Coldfrapp - Clay
https://www.youtube.com/watch?v=oz6xQBgKyks

>>242619
:DDD

Sähän voisit kokeilla sellaista että ET lue niitä. Mukava kuitenkin että luet.

>>242619 Pitikö oikeen avata tää ketju ja tulla kommentoimaan?

Vittu miten säälittävää :DDD