Rollarit rokkasivat, rautalanka soi, Popcorn tilutteli, Mona Carita lauloi kuin seireeni... siinäpä noita mitä tulee mieleen alle vaahtosammuttimen kokoisena olosta musiikillisesti.
Sitten iski jo kasarin alku ja vaikka Mona Carita olikin syntisen ihastuttava, niin YÖ -yhtyeen Varietee ja Nuorallatanssija saapuivat kasetteina kotiin ja nehän iskivät kuin leka päähän. Oli raskaampaa ilmaisua, vähän synkkääkin ja vauhdikasta menoa. Jotain kovin erilaista aiempaan kuultuun.
Ja sitten... jukolauta... 1984... W.A.S.P ja se vasta kuulosti mahtavalta. Heavy-fanitus oli alkanut.
YÖ ja erityisesti Pyhät Nuket kuulostivat toki edelleen myös hyvältä.