digimummo
22748
Meh, jos tuo pitäis paikkansa niin kukaan ei söis tilliä, sieniä tai käyttäis hunajaa yhtään mihinkään. Ergo, tunteet eivät ole universaaleja kiveen kirjoitettuja havaintoja. Huomaan tunteen ja kuvitelman eron siinä, että mille ne vaikuttavat todellisuudessa. Jos vaikka mulle sanotaan, että mun pitäis olla hyvänä ihmisenä semmonen, että antaisin mutiaisen nussia mua perseestä suuhun niin ei, en jaa moista näkemystä. Lähinnä tunnen vitutusta niitä kohtaan jotka jankuttaa muille, että mitä hyvä eläminen tai hyvänä ihmisenä oleminen on.
Yks sanoo, että pitää hyväksyä kaikki sellaisinaan kuin ovat. Kiva ajatus, mutta en mä silti pedofiileja osaa arvostaa. Toinen sanoo, että ku on kaikille hyvä niin ne on sulle hyviä. Ja vitun posket, sillonhan ei ois raiskauksia, pahoinpitelyitä tai ryöstöjä paitsi niitä vastaan jotka ei varauksetta anna persettä mutiaisille tai hanskamurhaajille.
Joten ei. Kuvittelen kylläkin, että suurin osa ihimisistä ajattelee samalla tavalla ku määkin, mutta ei sitä voi todistaa oikeastaan muuten ku ihan helevetillisellä kysymysrumballa jota kukaan ei jaksa kuukaudesta toiseen ja sillonkin saatais vaan vastanneiden näkemykset kulloiseenkin kysymykseen. Lisäks vielä sitten kysymyksen sanamuoto on erittäin vaikuttava asia. Jos vaikka kysytään, että onko Yleltä mahdollista leikata ja tarjotaan esimerkkeinä vaikka pillupäiväkirjoja tai jotain semmosta niin varmaan aika moni vastaa, että kyllä on varaa leikata. Jos samaan kysymykseen sitten laitetaan vaikka Pikkukakkonen tai hiihdon MM-kisat niin sama sakki sanois, että ei voi leikata.
Mutta sen tiijjän, että kalija on hyvvää eikä pieni psykonautteilu tee pahaa juuri kellekkään. Röyh.
