Kävin muuten eilen kattomassa Last Jedin, oli just nii hyvä mitä epäilinki! Täsä pari think tank pätkää mitä tuli nopsaan mieleen:
- Monille ollu iso ongelma että aika monille hahmoilla tehään Boba Fettit, eli tapetaan pois jaloista ennenku niille annetaan vielä mitään juonta vaikka kuinka väkeä janottais, kuten mm. Phasma ja Snoke. Itteäni ei nii suuresti haittaa koska kummastakaan ei mun mielestä saa sen kiinnostavampaa backstorya venytettyä mitä Palpatinesta jo saatiin, vaik vähän kyl haluaisin tietää miten Imperiumin jämät pääs noin hyvin jaloilleen Ensimmäisine Ritarikuntineen karvoineen.
- Ihmiset jotka väittää että Rose on huonompi ku Jar-Jar ei ansaitte nähä enää ikinä scifi-leffoja! Olihan se hahmona aika sivussa suhisija eikä saanu mitää eeppisiä hetkiä mut musta se oli kans aika viaton hahmo, musta sen kautta osattiin korottaa hyvin leffan teemaa josta selitän kohta, ja sen kautta saatiin aika hyvin avattua sen kotiplaneetan olosuhteita mikä itteeni henk koht kiinnosti.
- Teemana oli selvästi uhraus ja sen tarpeellisuus, mistä tykkäsin. Se kliseinen itsemurharetki-tsydeema sai monelta osaa juonellista kritiikkiä et kuinka paljon se kuitenkin vaikuttaa niihin jotka selviytyy sen uhrauksen myötä ja kuinka sekin pahimmassa tapauksessa vain pahentaa asioita (leffan katsoneet tietää), se saattaa tuntua hiukan ärsyttävältä että kuinka passiivisempi suunta monilta osin tapahtumaketjut kulkee mutta se oli musta harvinaisen virkeää että joka asiassa pitää tehä yksin suuret sankariteot vaan luottaa siihen että kyllä tästä pärjätään.
- Näyttelijäsuoritukset oli ihan uskomattomia, veteraaneilta ja uudemmilta naamoilta. Kylo Ren pääs viimeinki esille mitä ekassa vähän kaivattiinkin, Rey oli vieläkin hyvin kirjotettu aktiivinen hahmo ja Finn sai vähän lisää tekemistä kuin juosta Reyn perässä. Pessimisti-Luke oli aika positiivisella tavalla rankkaa katottavaa ja Leia tottakai sai sisimmässä tuntemaan semmoisia tunteita mitä aina ennenkin, oli kyl mukavaa että sekin pääsi jopa vähän suvun taitoja käyttämään (vink vink) vaikka vähän hönössä paikassa.
- Audiovisuaalisesti pisti kaikki niin ekstaasiin että uhhuh! Tykkään miten paljon käytettiin tätä ns: NN-punaista väriä dramaattisissa paikoissa ja CGI oli edellisen tyyliin laadukasta. Musiikki oli just sitä SW -musaa minkä kaikki tietää, ja musta sitä ei voi olla liian vähän.
- Juoni oli maan mainio vaikka tietyiltä osin jopa turhauttavakin: tässä selkeästi haettiin Imperiumin Vastaiskun vastinetta ja vanha kaikki menee kyrvälleen -tapahtumaketju pyöritti kaiken eteenpäin, ja mulle se on aina semmonen turhautumisen paikka kun homma kaatuu niskaan ja joudut vaa kattoo miten kässäriporukka pyörittää sitä showta ;__; mutta tykkäsin kaikin osin.
- Loppu pisti tietinki vähän vituttamaan koska piip piip mutta musta siinä oli jotain tosi runollista että nyt on hyvä aika aloittaa alusta ja et vaik kuinka tuskanen matka koko Kapinallisilla on ollu nii silti toivoa on vielä ja nimi kiertää. Tietyltä osin, Uusi Toivo :^)
- Ainoo miinus on että Carrie Fisherin vika rooli :(
Kaikin puolin rahansa arvonen show, oon varmaa harvoja jotka ihan rehellisesti piti tosta täysin kun onlinesa on aika samoja sävyjä mitä Force Awakensin aikana mut tuo on kyl ehoton top 5 SW-leffa.