Häyhä, vaikka legenda onkin, ampu kesäkamppeisiin jumittuneita ryssiä mikä nyt kenellekään ei-värisokealle ei ollu iso homma. Toki oli myös loistava snaipperi aina tarvittaessa ja kunnia Häyhikselle sekä kyllä mulla ainakin alkaa paikat lämpenemään ku aatteleekaan, että siltä ois saanu vähän lempeä tai vaikka enemmänkin. Semmosta raivokasta lyhytkasvusen maalaismiehen reuhaamista ympäri sokkeloisia salojani. Ku taas lähtee savuavan piipun kans vähentämään aliolentoja.