>>507440 Kuolema vertautuu jossain määrin tilaan jossa oli ennen syntymää. Aika kului äärettömän nopeasti siihen hetkeen kunnes oli olemassa. Kuolemassa on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa: aika kulkee äärettömän nopeasti ikuisesti, tai siihen saakka kunnes on jälleen olemassa. Erään teorian mukaan kaikki tapahtumat ovat mahdollisia jos on riittävästi aikaa. Tämän perusteella äärettömän nopeasti kulkevan ajanjakson jälkeen on jälleen olemassa. Niinpä kuolemassa suljetut silmät avautuvatkin saman tien elämässä jossain muualla jossain toisessa ajassa. Kuolema on siis vain silmänräpäyksen mittainen hetki.
Näen asian juuri näin, mutta paradoksaalisesti myös näin (antin vastaus): >>507442
En näe oikeastaan paradoksia kyllä, en usko uudelleensyntymään, mutta nimenomaan aika on tekijä. Loputtomassa ajassa kerkeää tapahtua loputtomasti kaikkea. Ehkä, ehkä myös toivottavasti.
Sekin, mutta se mitä keräsit tietona elämäsi aikana unhoittuu kyllä. Eli mitään tietoa sinulla ei ole aikaisemmasta. Mitään todisteitakaan ei siitä ole.
>>507487 Ei sitä ennen tiedetty mitä sinisen taivaan tuolla puolella on, mutta niin vain nyt tiedetään. Vaikka ei koskaan tiedettäisikään mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, sen pohtiminen on kuitenkin mielenkiintoista tai suorastaan tarpeellistä. Mitä kaikkea taiteen ja kulttuurin saralla olisikaan jäänyt tuotettua, ellei ihminen olisi pohtinut kuoleman jälkeistä elämää. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Inferno_(Dante)
>>507490 No kieltämättä on mielenkiintoista mutta otetaampa järkikäteen ja myönnetään että hiton turhaa tollainen pohtiminen. Kulttuuri ja taide on mitä on. Ne onki mielikuvituksen tuotteita ja niissä se on ollu tärkeetä miettiä mahdollisuuksia. Mut saat nää ajatella miten haluat kuoleman jälkeistä elämää vaikka syntyä uudelleen jonain sammakkona.