Tässä kuvassa ja kuvatekstissä konkretisoituu se, mikä tässä maassa on niin vitun erittäin pielessä.
Helsinkiläisen ostoskeskus Puhoksen katolla seisova Abra Bakkali, 19, hymyilee vienosti. Pelkästään hänen takkinsa hinta on 1 700 euroa.
HELSINKILÄINEN Wendy Kasongo, 17, taas sanoo käyttävänsä kuukaudessa jopa 2 000 euroa vaatteisiin. Rahat hän hankkii tekemällä töitä ja myymällä käytettyjä vaatteita sosiaalisen median kautta.
Nuoret ovatkin valmiita maksamaan talvitakista jopa 1 000–2 000 euroa. Mitä jos takkiin ei yksinkertaisesti ole varaa?
Nämä on myös varastetuimpien takkien listan no: 1 ja 2 joita toisinaan viedään jopa ihmisten päältä. Sattumaa? Missähän 17 vuotias Wendy tekee töitä 2000€ arvosta, siis verojen jälkeen, kuukaudessa?
Näin tämä homma toimii. Vietiin postissa ollessamme 70-80 tuuman uusia telkkareita maksusitoumuksella asiakkaille. Eivät olleen suomalaisia. Pikkuisen alkoi meinaan vituttamaan siinä vaiheessa.
Teki mieli pudottaa kyllä niitä telkkuja paskaksi.
Wendy varmaan maksaa verot myyntituloistaan jos eivät ole omia käytettyjä vaatteita. Pakko olla vähintään 5000€/kk bruttotulot jos pystyy käyttämään 2000€/kk vaatteisiin tai sitten (No joo 17-vuotias) asuu, elää ja syö vanhempien lukuun helsingin hintatasolla. Ei ole myöskään harvinaista että kadulla nähdystä neljästä saman näköisestä takista 1 on aito Canada Goose ja 3 on "Ganada Moose" merkkisia kiinan 60-200€ piraatti takkeja. Jos tuote on kallis ja haluttu "brändi", niin siitä tehdään ja myydään enemmän kopioita / piraatti versioita kuin alkuperäisestä.
HARMAAT verkkarihousut, nyrkinkokoinen timanttinen sormus ja musta päällystakki, jonka rinnassa juoksee valtavilla kirjaimilla teksti ”Valentino”.
Helsinkiläisen ostoskeskus Puhoksen katolla seisova Abra Bakkali, 19, hymyilee vienosti. Pelkästään hänen takkinsa hinta on 1 700 euroa.
Suomalaiset nuoret elävät tällä hetkellä hyperluksusmuodin keskellä. Ehkä voimakkaammin kuin koskaan. Kalliita laukkuja, paitoja, housuja, kenkiä, vöitä ja hattuja tulvii silmille sosiaalisen median mainostamina lähes jokaisen puhelimeen.
”Jo kymmenvuotiaat lapset saattavat toivoa Balenciagan kenkiä tietämättä, että kyseessä on luksustuote”, sanoo helsinkiläisen Beamhill-muotiliikkeen myymäläpäällikkö Pekka Martikainen.
Martikainen huomauttaa, ettei nuorten muotitietoisuus sinänsä ole uusi asia. Mutta nyt yhä nuoremmat tietävät, mikä on kuumaa. Ja se, mikä on kuumaa, on usein myös erittäin kallista.
”Jos sä et tiedä, mikä on LV, sä et tiedä mitään.” MITKÄ ovat brändejä, joita jokaisen tulisi tietää? Sitä pitää kysyä nuorilta itseltään.
Samaan kaveriporukkaan Abra Bakkalin kanssa kuuluva helsinkiläinen Kieran Richardson, 18, pudistelee päätään epäuskoisena.
“Louis Vuitton, ainakin”, Richardson sanoo.
”Jos sä et tiedä, mikä on LV, sä et tiedä mitään”, hän jatkaa.
Tämä ei ole ainoastaan helsinkiläinen mielipide.
Punkalaitumen urheilukentällä talvisessa tuulessa seisova Markus Nihti, 19, kääntää Louis Vuittonin Keepall-merkkilaukkunsa kohti kameraa.
”Suomen markkinoilla Louis Vuitton on ehdottomasti kuumin merkki”, hän toteaa.
Nihti tietää, mistä puhuu, koska hän myy itse merkkivaatteita, -laukkuja ja luksuskelloja käytettyinä eteenpäin. Tuotteiden jälleenmyynti onnistuu helposti suuren kysynnän takia esimerkiksi sosiaalisen median myyntiryhmissä.
Markus Nihdin mielenkiinto muotiin lähti Cheekistä. Ensimmäisenä merkkinä mieleen jäi Louis Vuitton.
Hyperluksusbrändien suosimisessa ei ole Nihdin mukaan kyse myöskään tietystä elintasosta viestimisestä vaan ryhmään kuulumisesta.
”Kelloskenessä järjestetään esimerkiksi paljon tapahtumia, nuorilla on halu kokoontua.”
Nihti tyrmää ajatuksen flexaamisesta eli tavaroiden esittelemisestä maineen saavuttamiseksi.
”Ei mun mielestä tänä päivänä ole kyse siitä”, Nihti sanoo.
”Ellei sitten ole kyseessä joku räppäri, joka käyttää kultakelloa tai näyttäviä timanttikoruja. Siinä skenessä on kyse halusta näyttää, että on pärjännyt. Että on ollut rahaa ostaa tietyt asiat.”
BEAMHILL-KAUPAN Martikainen on samaa mieltä: nuorten kuluttamisessa yhä tärkeämpää on ostaa itsensä osaksi yhteisöä ja tuntea yhteenkuuluvuutta.
”Tämän porukan tulee kuitenkin olla hyvin pieni”, Martikainen selittää.
”Oman viitekehyksen sisällä syntyy sanaton arvostus. Väärät tyypit eivät saa käyttää merkkiä, eikä siitä saa tulla liian isoa.”
Aiemmin muotiteollisuudessa alakulttuurit ruokkivat muotisuuntauksia.
Nykyään muoti toimii Martikaisen mukaan toisin. Kun 1980- ja 90-luvuilla kasvaneille tietyt vaatemerkit edustivat alakulttuuria, nyt tyyliä ja muodin aaltoilua määrittävät raha, mielipidevaikuttajat ja poptähdet.
”Mutta millainen kulttuuri syntyy siitä, että pukeutuu päästä varpaisiin suunnittelija Virgil Ablohin Off White -brändiin?” Martikainen pohtii.
KULUTUSTUTKIJA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta sanoo, että luksusbrändien suosiossa on kyse pienen ryhmän kuluttamisen tavasta.
Brändit kuten Gucci, Valentino ja Balenciaga kiinnostavat nyt nuoria, koska erilaiset mielipidevaikuttajat ja julkisuuden henkilöt esittelevät niitä erityisesti sosiaalisessa mediassa. Ilmiö ei ole tutkijan mukaan ihan ongelmaton. Se luo kuluttamisen painetta, johon valtaosalla nuorista ei ole varaa.
Moni alkaa tavoitella vaatteita, joiden hankkiminen on epärealistista. Pahimmillaan paine johtaa paisuviin hintoihin, huijauksiin tavaroiden vaihdon yhteydessä ja jopa varasteluun.
”Mielipidevaikuttajat eivät itse maksa tuotteista, tai sitten tuotteet ovat lainassa”, Wilska muistuttaa.
Yksin julkisuuden henkilöitä on kuitenkaan turha syyttää. Professori Wilskan mukaan mallit kulutuskäyttäytymiseen saadaan tutkitusti aina kotoa.
”Koti ja vanhemmat vaikuttavat kulutukseen liittyvän arvomaailman rakentumiseen.”
”Esiteineille tutkitusti suurin vaikuttaja on omat vanhemmat – vasta sitten tulevat kaverit ja mielipidevaikuttajat.”
SUOMALAISTEN kuluttamista siivittää tutkijan mukaan yleinen elintason nousu.
Paljonko nuorilla sitten on tällä hetkellä varaa laittaa vaatteisiin?
Nopea kysely Facebook-alustalla toimivan Hypend-ryhmän sisällä vahvistaa näkemyksen siitä, että osalla nuorista on käytössään hyvinkin suuria määriä rahaa. Vuodesta 2016 toimineella ryhmällä on yli 20 000 muodista kiinnostunutta jäsentä.
Vastauksista paistaa polarisaatio.
Jotkut unelmoivat ostavansa itselleen yksityiskoneen, jolla helpottaa mökkimatkailua, kun taas toiset toivovat itselleen parin sadan euron hintaisia lenkkitossuja.
Helsinkiläinen Valtteri Väntänen, 22, on yksi Hypend-ryhmän jäsenistä. Nyt hän nojaa tottuneesti seinään Helsingin Arabianrannassa ja laskee kuvaajan pyynnöstä leukansa. Jalkoja koristavien Rick Owens x Adidas Mastodon Pro Stretch Boots -kenkien ohjehinta on noin 700 euroa.
Väntänen käyttää vaihtelevasti rahaa muotivaatteisiin, mutta ostaa nykyään yhä harvemmin vaatteita upouutena.
”Seurailen paljon Facebook-ryhmiä, ostan alennusmyynneistä tai netin kauppapaikoilta.”
Valtteri Väntäselle muotisuunnittelija Rick Owens edustaa simppeleitä vaatteita, jotka leikittelevät kehon muodolla. Valtteri Väntäselle muotisuunnittelija Rick Owens edustaa simppeleitä vaatteita, jotka leikittelevät kehon muodolla.KUVA: MIKKO SUUTARINEN
Vielä ennen koronakevättä Väntänen kulutti vaatteisiin noin 500 euroa kuukaudessa, joskus enemmänkin.
Se on aika paljon. Mistä Väntänen saa rahat?
”Teen opiskelujen ohella töitä baarimikkona ja varastomiehenä jäähallilla. Lisäksi olen kesät töissä festivaaleilla.”
Väntänen saattaa hankkia kuukausittain käyttämällä rahamäärällään esimerkiksi uudet kengät ja hupparin.
”Koetan olla elämättä omien varojen yli, mutta maaliskuussa kävi kyllä huonosti.”
Väntänen oli kevään alussa käyttänyt kaikki rahansa, eikä uusia töitä ollut koronatilanteen takia tiedossa.
”Silloin tajusin, että nyt oli tullut törsättyä paljon.”
Hän ei kuitenkaan taipunut pyytämään apua vanhemmiltaan, vaan päätyi myymään tavaroitaan.
”On siistiä, että tietäjät tietää.” HELSINKILÄINEN Wendy Kasongo, 17, taas sanoo käyttävänsä kuukaudessa jopa 2 000 euroa vaatteisiin. Rahat hän hankkii tekemällä töitä ja myymällä käytettyjä vaatteita sosiaalisen median kautta.
”Olen the hardest working teenager out here”, Kasongo naurahtaa.
Valtteri Väntänen kertoo rakastavansa muotisuunnittelija Rick Owensin omaperäistä tyyliä. Owensin vaatteet löydettyään Väntänen koki löytäneensä etsimänsä.
”Olen brändin vaatteissa itsevarmempi ja itsetuntoni on parempi.”
Myös tamperelainen AJ Suoniemi tunnistaa kokemuksen.
”On siistiä, että tietäjät tietää”, Suoniemi sanoo.
“Kun ostin Air Max 197 Sean Wotherspoon -lenkkarit ja puin ne päälleni Ruisrockiin, kuulin ainakin viisi kertaa ympärilläni kuiskauksia, että noi ei voi olla aidot”, Suoniemi hymähtää.
Kengät ovat tietenkin aidot.
Tamperelaisen AJ Suoniemen lempipaita on Vetements-brändin Sexual fantasies -huppari. Silloin harvoin, kun joku paidan tunnistaa, tietää, että toinen ymmärtää muodista jotain. Lenkkarit ovat Niken Air Max 197 Sean Wotherspoonit. Tamperelaisen AJ Suoniemen lempipaita on Vetements-brändin Sexual fantasies -huppari. Silloin harvoin, kun joku paidan tunnistaa, tietää, että toinen ymmärtää muodista jotain. Lenkkarit ovat Niken Air Max 197 Sean Wotherspoonit.KUVA: MIKKO SUUTARINEN
SUONIEMI on ollut valmis ponnistelemaan saadakseen käsiinsä vaikeasti ostettavia tuotteita. Vuonna 2017 hän jonotti Lontoossa vuorokauden päästäkseen käsiksi Louis Vuittonin ja Supreme-brändin yhteistyömallistoon.
Kaupan sijaintia ei ollut julkaistu etukäteen missään, vaan fanit haahuilivat kaupungilla odottaessaan osoitteen julkistamista. Suoniemi nukkui puistossa päästäkseen aamulla kello kuuden nimenhuutoon.
Lopulta hän pääsi ostoksille, vaikka odotusnumero 170 ei ollut luvannut hyvää.
”Ehdin jo miettiä, että tämä oli huono keissi.”
Suoniemi hankki ”historiallisesta kokoelmasta” kaksi paitaa ja lompakon. Ostoksiin meni yhteensä 1 300 euroa. Enimmäkseen Suoniemi säilyttää niitä nyt laatikoissa, ettei arvo laskisi.
”Pidän siitä, että minulla on ne. Ymmärrät varmaan, jos sanon, että nämä ovat kuin hyvin harvinainen jääkiekkokeräilykortti.”
Tamperelainen keräilijä AJ Suoniemi omistaa muun muassa valkoisen Supreme Fender Stratocaster -kitaran. Tamperelainen keräilijä AJ Suoniemi omistaa muun muassa valkoisen Supreme Fender Stratocaster -kitaran.KUVA: MIKKO SUUTARINEN
Keräilykaapista näkee, että AJ Suoniemi on ollut valmis ponnistelemaan saadakseen haltuunsa harvinaisuuksia. Keräilykaapista näkee, että AJ Suoniemi on ollut valmis ponnistelemaan saadakseen haltuunsa harvinaisuuksia.KUVA: MIKKO SUUTARINEN
Suoniemi ei suosi enää logoja vaatteissaan, vaan tärkeämpiä ovat värit, materiaalit ja leikkaukset. Hän sanoo vihaavansa halpaketjuja. Black Friday saa hänet voimaan pahoin.
”Varmasti silläkin, joka ostaa kymmeniä vaatteita, olisi varaa ostaa vaikka 1–2 vaatetta, joihin panostaa.
"Punkalaitumen urheilukentällä talvisessa tuulessa seisova Markus Nihti, 19, kääntää Louis Vuittonin Keepall-merkkilaukkunsa kohti kameraa." Taitaa kylillä enemmän kiinnostaa traktorit ja paljon on peltoo ku joku luis vuittonin laukku.
"Helsinkiläiset"... jep. Eipä tarvitse sitten ihmetellä, miksi tavallinen suomalainen alkaa katsomaan kiukkuisesti näitä uusia helsinkiläisiämme. Hurstin jonoissa oli kyllä venäläisiä ja virolaisia, mutta en kuvista/haastatteluista/artikkeleista bongannut yhtään Lähi-Idästä tai Somaliasta tuotua herranterttua, joille @Apache tekstin mukaisesti kyllä asiat järjestyvät.
Toki Wendyn hustlausta on ihailtava, jos tuollainen diilailu pitää paikkaansa eikä vaatteita hankita puukolla ja nyrkkiraudalla rautatieaseman huudeilla.
Jaa minä? Olen toki jo vanha äijä. Kaikki vaatteet (paitsi muuten kalsarit ja nämä muijan ostamat merileväsinkkijalkahoitosukat) nyt päällä ovat alennuksista ostettuja. Viimeksi kaupoilla käyttämäni vaatteet olivat joko samoin alennuksista tai Kiinasta suoraan tilattuja. Pienille pakkasille tarkoitettu kevyttoppatakkinikin maksoi pari latia päälle 20 euroa. En ymmärrä muodista mitään, mutta laitan sitten säästöön säästyneet kyhnyt.
>>426080 ” Nihti tyrmää ajatuksen flexaamisesta eli tavaroiden esittelemisestä maineen saavuttamiseksi. ”Ei mun mielestä tänä päivänä ole kyse siitä”, Nihti sanoo.”
Näinhän tämä toimii, otetaan kuva netistä, kirjoitetaan itse teksti alle, ja aletaan levittämään ... kuvahan siis ei edes ole hesasta, ei todnäk edes Suomesta. Mutta mitä nyt totuudella on väliä kun päästään levittämään persumaista evankeliumia ...