totuus roduista

tama olla rassimisi ja vihapuhu!

Ihimisissä on eri rotuja eikä minkäänlainen kitinä sitä poista. Tietyt Afrikan neekerit on pitkiä, solakoita ja helevetin hyvin rakennettuja juostakseen pitkiä matkoja. Sitten siellä on semmosia vyötärön korkusia ihimebantuja joista ei ikinä tuu juoksijoita. Semmonen joka väittää, että rotuja ei oo olemassa ei elä todellisuudessa. Toisille on olemassa ihan geneettisesti päteviä täsmälääkkeitäkin olemassa. Se mikä toimii tämmöselle mongoolille ei toimi samalla tavalla savannineekerille. Samoten kaikissa muissakin elukoissa on eri rotuja ja vähintäänkin eri alarotuja. Suomalainen ja Zambian neekeri ei oo perimältään samoja. Kukaan täyspäinen ei moista etes menis väittämään. Joku hyvin juokseva neekerilaji on ylivertanen töppöjalakaseen pohojosmaiseen, tosin samoten pohojosmaisella on lyhyemmät ja lihaksikkaammat kehot joilla vaikka heittää kiekkoa pitemmälle.

>>352524
Se on aina hienoa huomata miten "tietävää" sakkia somesta löytyy. Kiteytyykin se tosiasia, että mitä vähemmän aiheesta tietää, sitä pätevämpi on sitä kommentoimaan.

Mutta joka tapauksessa, sulle siis rotu tarkoittaa samaa kuin ympäristön ja ravinnon muokkaama fenotyyppi (näitä kommentissasi käsittelet)? Käytännössä sukulinjat voisivat siis vaihtaa rotuaan valikoimalla syntyvien lapsien joukosta tietyn näköiset yksilöt, antamalla heille tietynlaista ravintoa, laittamalla heidän lisääntymään ja lopulta asettamalla heidät asumaan tietyllä alueella mielikuvan vahvistamiseksi.

>>353063
Mitä realistisemmin asioita tarkkailee, sitä selkeämmäksi ympäristö muuttuu. Ihmisissä ku muissaki elukoissa (valitettavasti mukaanlukien myös ali-ihmiset) on eri rotuja. Niillä on erilaisia geneettisiä ominaisuuksia jotka aiheuttaa/saa aikaan erilaisia ominaisuuksia. Jos meinaat, että ne afrikan 150 senttiset kääpiöt on samaa rotua ku ne yli kaksmetriset niin no. Jos tarvitaan täsmälääke vaikkapa saamelaisten maksakirroosiin niin se ei kuule ihan välttämättä toimi jollaki indonesian saarella asuvan heimon kanssa. Rasismi on hyvästä, sillä sen avulla voidaan auttaa ja parantaa sairauksia joihin yleispätevät tai muille roduille sopivat lääkkeet passaa. Tosiasiat on kyettävä tunnustamaan. Esimerkkinä se, että joillekin koiraroduille ei voi käyttää samaa punkkilääkettä, kuin toisille. Kyse on rotuominaisuudesta.

Kato, jänikset on selkärankasia ja ne syö kasviksia. Sitten on vaikka kissoja jotka on kans selkärankasia. Jos nää rupiat syöttämään lihaa jänikselle tai porkkanoita kissalle niin ne kuolee. Luulis nyt sunkin tajuavan sen. Rotujen sekoittuminen, esimerkiksi ihmisen ja simpanssin välillä, on mahdotonta (kuten varsin hyvin tiedät) vaikka perimä on ilmeisesti ~98 prosenttisesti sama. Ja sitten on hevonen ja aasi. Voivat lisääntyä keskenään, mutta jälkeläinen, eli muuli ei. Mulla vaan jotenkin loppuu looginen ymmärryskyky siinä, kun nää et tunnu näkevän mitään eroa lohen ja ahvenen välillä. Silti kuitenkin väität ymmärtäväsi sen, mutta höpiset sitten ihan puuta heinää jostakin ihan muusta asiasta. Melkein tuntuu siltä, että biologia on sulle joku semmonen asia mikä ei ole totta, mutta siitä voi silti poimia rusinat pullasta. Sitä mää en ymmärrä joten kerro ny hyvä mies, että mikä tää sun ajatukses biologiasta oikein on? Ihan sillain yksinkertaisesti, välttäen tietosanakirjasta hakuammunnalla haettuja hienolta kuulostavia sanoja tai epämääräisten sivustojen satasivuisia tutkielmia kotiloiden sukupuolijakaumasta. Niin sanotusti ihan omin sanoin.

>>353417
Kommentissasi oli niin monta virhekäsitystä, että oli vaikea päättää mistä aloittaa ja otti jonkin verran aikaa käsitellä nuo kaikki.

Ensinnäkin sotket keskenään rodun ja lajin. Yksinkertaisin esimerkki tästä on jo peruskoulussa opittu kissojen ja koirien luokittelu. Koirat kuuluvat koiraeläinten heimoon ja kissat kuuluvat kissaeläinten heimoon. Kun tämän ymmärtää, mitätöityy kommenttisi toisesta kappaleesta lähes puolet. Sama perustietämyksen puuten on ymmärryksessäsi ihmisestä ja apinasta. Molemmat ovat kyllä kädellisiä ja ihmisapinoita, mutta suku on eri. Taksonomiaa tutkimalla siis havaitsemme, että olemme varsin korkealla jaottelussa ja puhumme käytännössä täysin eri eläimistä ja lajeista.

Sairauden ja niiden hoito eri populaatioilla on kysymyksenä mielenkiintoinen. Tunnetko sirppisoluanemian periaatteen? Sirppisoluanemia on sairaus, jossa punasolun muoto muuttuu sirppimäiseksi. Pahimmassa tapauksessa se voi johtaa esimerkiksi verisuonen tukkeumaan ja kuolemaan. Sirpin muotoisella punasolulla on kuitenkin valtava etu tietyillä alueilla, se nimittäin torjuu malariaa. Periytyvänä se siirtyy sukupolvelta toiselle eikä sirppisoluanemiaa sairastavaa potilasta hoideta samalla tavalla kuin ns. tervettä henkilöä. Nopealla vilkaisulla joukkoa tummia ihmisiä katsellessaan voisi tietämätön päätellä, että hoitomuotojen erilaisuuden pohjalla on tietysti rodullinen ero. Sirppisoluanemia on kuitenkin mutaatio, joka ei liity ns. "rotuun" millään tavalla. Kyse on luonnossa esiintyvästä valintaedusta ja sirppisoluanemiaan sairastuminen onnistuu eurooppalaiseltakin.

Sirppisoluanemista ja sen aiheuttamasta mutaatiosta olen väitellyt nuoren maan kreationistien kanssa pitkään ja hartaasti. Myös heillä tuntuu oleva hyvin vanhakantaisia ajatuksia "roduista", mikä ei varsinaisesti yllätä.

Mitä tulee rotuihin, niin asiaa auttaa ymmärtämään tiedostamalla mistä käsite on lähtöisin ja kuinka se on muotoutunut vuosisatojen kuluessa. Ajallista matkaa voidaan nähdä antiikin Kreikan barbaari-representaatioista 1900 luvun alkupuoliskon kallonmittausta suorittavien arvostettujen "huipputiedemiesten" kautta 2020 luvulle, jossa somekeskustelussa aiheeseen perehtymättömät haluavat kertoa näkemyksiään asioista, joita tuntevat tuskin lainkaan.

Rotukäsite ei ole tieteellisesti määritelty käsite ja se perustuu vanhaan väärinymmärrykseen, että ulkomuodon avulla on mahdollista luokitella. Metodia käytti aikoinaan mm. Carl von Linné, joka vaikka kykenikin rakentamaan hyvän pohjan taksonomiselle luokittelulle, meni jossain määrin metsään lajiluokitteluissaan. Käytännössä nykyisin tuntemamme "rodut" on luokiteltu käyttämällä hyväksi tietoa ulkomuodosta ja elintavoista, kun oikea menetelmä on vertailla fenotyypin takaa löytyvää geneettistä koodia. Linnellä ei ollut riittävän kehittyneitä menetelmiä tai tekniikkaa varmistaa kasviensa luokkia, eikä kallonmittaajilla pääsyä DNA-sekvenssiin. Vain oikea tiede auttaa ymmärtämään mihin luokkaan voikukka kuuluu ja että tietyyn rotuun luokitellun populaation sisäinen geneettinen vaihtelevuus saattaa olla suurempi, kuin rotujen välinen vaihtelevuus.

Ymmärrän hyvin, että (kuten mainitset) "looginen ymmärryksesi loppuu". Tämä johtuu todnenäköisesti tiedon puutteesta. Tietämättömyytesi asiassa johtaakin sellaisiin hassuihin väitteisiin kuten: "et tunnu näkevän mitään eroa lohen ja ahvenen välillä" ja "höpiset puuta heinää". Valitettava tosiasia kuitenkin on, että olkinukella et keskustelussa pärjää.

>>356682

Jösses, vastasit sittenkin. No kattotaas. Mitkä oli virhekäsityksiä? Koirat ovat koirarotua, mutta kuuluvat samaan lajiin. Voi olla, että nimitykset ovat vaihtuneet vuosikymmenten aikana. Lajilla tarkoitan ylälajia, kuten kädellisiä, rodulla sitten esimerkiksi saamelaisia. Olen kyllä kuullut sirppisolusta, mutten tiedä siitä sen enempää. Se, että eräillä neekerirodun edustajilla on ns. pitkiä soluja lihaksissa verrattuna vaikkapa valkoisiin tarkoittaa sitä, että ne neekerit ovat erittäin paljon parempia kestävyysjuoksussa. Toki samaa esiintyy myös rotujen sisällä, mutta käsittääkseni kyseessä on lähinnä rotuominaisuus. Mitä enemmän pitkiä lihaksissa, sitä parempia kestävyysjuoksussa. Siis luontaisesti, toki harjoittelulla on iso osa kaikessa urheilussa.

Höpötyksesi kallonmittauksista on täysin invalidi biologiselta kannalta.

Kun luin selityksesi niin väkisin tulee mieleen, että meillä taitaa olla ihan erilaiset käsitykset käyttämistämme termeistä. Huomautat, että rotu määriteltäisiin ulkoisesti. Minä puolestaan huomautan, että se käsitellään sisäisesti. Minulle rotuominaisuudet ovat pääsääntöisesti sisäisiä tekijöitä. Hyvin pieni osa siitä on ihon värissä, joskin silläkin on merkityksensä esimerkiksi d-vitamiinin saannissa. Neekeri ei tarvitse aurinkorasvaa, mutta pimeillä pallonpuoliskoilla ollessaan tarvitsee ylimääräisen satsin vitamiinia. Vastaavasti vaaleammat rodut joutuvat suojautumaan auringolta jopa näinkin pohjoisilla pitäjillä, kuin Suomessa. Se jos mikä on ihonväristä riippiva asia.

Tietämättömyyttäni olen kysynyt varmaan jo useamman kerran, arvon herra tohtorin näkemystä siihen, että ovatko ahven ja lohi eri rotua. Tähän mennessä olet väittänyt, että eivät ole tai et ota kantaa asiaan millään tavalla. Tässäkin kirjoituksessasi ohitat asian, jälleen kerran, täysin olkia kohauttamalla ja puhut (osittain) puuta heinää syyllistäen meikäläistä. Sen verran olen kyllä ollut huomaavinani, että mielelläsi tukeudut kirjallisiin lähteisiin ja niiden mukanaan tuomiinsa termistöihin ja jos käy näin, että joku kysyjä ei osaa käyttää oppimaasi terminologiaa juuri sillä tavalla, kuten sen itse ajattelet niin lähinnä vain sitten auot päätäsi.

Tää menis varmaan helepommin jos päästäs yhteisymmärrykseen termeistä. Mulle suomalainen on suomalainen. Etnisesti suomalainen joka ylläpitää omaa kulttuuriaan. Neekeri on neekeri joka pitää yllä omaa heimokulttuuriaan. Lappalainen on lappalainen joka pitää yllä omaa heimokulttuuriaan. Jokaisella kansalla (huom, ei rodulla) on oma kulttuurinsa. Oululaiset syö rössypottuja, helsinkiläiset imee kullia. Samaa rotua, samaa kansaa, mutta eri kulttuuri. Rantaruottalaista ja Inarin lappalaista ei saa samaan kulttuurimuottiin ei sitten millään. Molemmat niistä kuitenkin kuuluu pääsääntöisesti samaan suomalaiseen kulttuuriin. Suomalainen kulttuuri, vaikkei se tähän asiaan nyt mitenkään liittynyt, on ikään kuin heimokulttuuria. Me suomalaiset ollaan oma heimomme. Sitten on suomenkaltaisten heimoja, mutta ei niitä kukaan osais meihin yhdistää.

Eli alotetaas tästä:
Neekeri = mustaihoinen, eri rotuja, lukuisia eri heimoja, vielä enemmän kulttuureja, haluton tekemään itse yhtään mitään rakentavaa, nykyäänkin alistavat muita
Valkoinen = valkoihoinen, jonkin verran eri rotuja, lukuisia eri heimoja ja valtava läjä erilaisia kulttuureja, pitää itseään kaikista parhaimpana, aikoinaan alistivat muita
Kierosilmä = kierosilmäinen aasialainen, tummia ja vaaleita, perkeleesti eri heimoja kulttuureja sekä yhteisöjä, ahkeria, alistavat muita ja omiaan
Mutiaiset (lähi-itä) = valkoisen ja neekerin väriltä väritykseltään, fanaattisia islamisteja, haluavat tappaa kaikki jotka eivät ole fanaattisia islamisteja siitä oikeasta heimosta, vääränheimoiset pitää tappaa, alistavat kaikkea mikä liikkuu
Mutiaiset (amerikka) = neekerin ja valkoisen väliltä, kulttuuriltaan laiskaa ja huijaavaa, eri rotuja, pääsääntöisesti laittomuuksiin taipuvaisia, alistavat luonnonkansoja ja muista kulttuureista tulevia

Yleispuheessa:
Neekeri = mustaihoinen
Vinkuintiaani = aasialainen
Mutiainen = lähi-itäläinen
Lappalainen = saamelainen
Ryssä = venäläinen
Hurri = ruotsalainen

Nimet auttaa kuulijaa ymmärtämään, että kenestä tai minkänäköisestä tyypistä puhutaan. Jos kylässä on yks neekeri ja yks ruottalainen niin ei niistä puhuta niiden mongerrusnimillä vaan sanotaan, että se neekeri tai se hurri. Sillon kaikki tietää kenestä puhutaan. No vittu, nehän saattaa olla vaikka koko kylän parhaimmat tyypit. Se, että niitä sanotaan neekeriksi tai hurriksi ei merkkaa mitään sen suhteen, että miten niitä arvostetaan tai ollaan arvostamatta.

ps. oon vittuillu sulle melekeen aina vaan sen vuoksi, että nää pidät itteäs muita parempana kirjaviisaudella, mutta maalaisjärki sulta tuntuu puuttuvan. Mulle on jääny semmonen käsitys, että jos joku oikeaoppisesti terminologisoitu kirja sulle sannois, että pistorasiaan kannattaa pissata niin nää tekisit niin. Sitä en tiiä, että onko se sulla vaan semmonen ominaisuus, että tukkeudut kirjaviisauteen asiassa kuin asiassa välittämättä konkreettisista havainnoista. Kyllä mää senkin ymmärrän, ihimisillä on monenlaisia puolustusmekanismeja. Mutta, jos soppii pyytää etes näin kerran, niin kertosikko ihan omin ja yksinkertasin sannoin, että mikä siinä affenessa ja lohessa sua rassaa?

>>356688
Kommenttisi oli hyvin pitkälle mielipide ja mielipiteisiin minulla ei ole sanottavana juuta eikä jaata. Jokaisella on sellainen, kuten jokaisella on persreikä. Lisäksi käsittelit tuhottoman määrän asioita, joten joudun pakostakin jonkin verran karsimaan. Jos joku jäi vaivaamaan, niin otetaan se käsittelyyn myöhemmin.

Aloitetaan siitä ahvenesta ja lohesta. Mistä tämä juttu tulee? Ollaanko me keskusteltu siitä joskus? Olis ihan jees jos vähän avaisit mitä ajat takaa? Ahven on kala ja lohi on kala. Taksonomisesti yhteneviä ovat luokkaan saakka, joka tarkoittaa että ihmisellä ja simpanssilla on enemmän yhteneväisyyksiä (ihminen ja simpanssi eroavat taksonomiassa suvusta eteenpäin). Tämän on sikäli merkittävää ymmärtää, että ns. maalaisjärjellä ajatellen pidämme kaikkia kaloja kaloina, kun taas ihmisen ja apinan välillä näemme suuria eroja. Tämä johtuu osittain siitä, että pyrimme määrittelemään itsemme sen mukaan miten ja mihin viitekehykseen koemme asettuvamme. Negatiivisissa yhteyksissä viitekehys määritellään aina uudelleen, jotta arvostelussa huonoiten pärjäävät ovat eri viitekehystä kuin me itse. Me ja toiseus ovat siis suhteellisia käsitteitä, jotka muovautuvat jotta meillä olisi jotain jolla perustella ylemmyytemme. Avaan tarvittaessa tätä myöhemmässä vaiheessa, jos koet että käytän liian abstrakteja käsitteitä ja määritteitä.

"voi olla, että nimitykset ovat vaihtuneet vuosikymmenten aikana."

Tiedon lisääntyessä määritykset tarkentuvat, mutta voimme varsin turvallisesti sanoa, että "nimitykset" eivät ole vaihtuneet vuosikymmenten aikana.

"Koirat ovat koirarotua, mutta kuuluvat samaan lajiin."

Itse asiassa koirat ovat susien (lupus) alalaji. Ovat siis lähempänä toisiaan kuin ihminen ja simpanssi. Taksonomisesti niin lähellä, että pystyvät lisääntymään toistensa kanssa.

"Lajilla tarkoitan ylälajia, kuten kädellisiä,"

Älä tarkoita, sillä kädelliset ovat lahko.

"rodulla sitten esimerkiksi saamelaisia."

Nyt mennään mielipiteen tasolle. Koska rodulla ei ole varsinaista määritelmää, on lähinnä puhujansa intresseissä miten hän rodun määrittelee. Jos siis päätät määritellä rodun kuvaamaan saamelaisia, niin se on ok. Silloin kuitenkaan emme enää puhu asiasta kovin tieteellisesti ja käytännössä voimme keksiä lisää termejä ja määritellä niitä itse.

"Se, että eräillä neekerirodun edustajilla on ns. pitkiä soluja lihaksissa verrattuna vaikkapa valkoisiin tarkoittaa sitä, että ne neekerit ovat erittäin paljon parempia kestävyysjuoksussa."

Tämä selittyy luonnonvalinnalla. Aivan kuten sirppisoluanemia, niin myös pitkät lihassolut saattavat tarjota valintaedun, joka taas johtaa parempaan mahdollisuuteen lisääntyä ja siirtää periytyvät ominaisuudet jälkipolville.

"Toki samaa esiintyy myös rotujen sisällä, mutta käsittääkseni kyseessä on lähinnä rotuominaisuus."

Asia ei ole näin yksinkertainen. Jos puolet savolaisista alkaisi yllättäen harrastaa juoksua ja parhaimmat juoksijat saisivat mahdollisuuden jatkaa sukua ja siirtää pitkiä lihassoluja jälkeläisilleen sukupolvesta toiseen, syntyisi ihmisiä jotka juoksevat keskimäärin paremmin kuin normi savolaiset. Logiikallasi on nyt syntynyt uusi rotu.

"Höpötyksesi kallonmittauksista on täysin invalidi biologiselta kannalta."

Mutta historialliselta kannalta se ei ole. Kyseinen kappale (vaikka vain pintaraapaisu onkin) auttaa ymmärtämään miten rotuajattelu ja toiseuden käsite ovat muuttuneet historian saatossa.

"Kun luin selityksesi niin väkisin tulee mieleen, että meillä taitaa olla ihan erilaiset käsitykset käyttämistämme termeistä."

Saattaa olla. Itse pitäydyn luonnontieteen määritelmissä.

"Huomautat, että rotu määriteltäisiin ulkoisesti. Minä puolestaan huomautan, että se käsitellään sisäisesti. Minulle rotuominaisuudet ovat pääsääntöisesti sisäisiä tekijöitä."

Ei. Sinä vedät johtopäätöksen katsomalla ensin ulkoasua ja sen jälkeen tekemällä taksonomisia johtopäätöksiä. Tämä on sikäli luonnollista, että sinulla (kuten ei minullakaan) ole pätevyyttä tehdä tieteellistä luokittelua, jolloin tukeudut oppimaasi. Tämä ei kuitenkaan missä tapauksessa ole riittävä oppimäärä ja johtaa käytännössä sellaisiin termeihin kuin "rotu".

"oon vittuillu sulle melekeen aina vaan sen vuoksi, että nää pidät itteäs muita parempana kirjaviisaudella, mutta maalaisjärki sulta tuntuu puuttuvan."

Ei sun tartte puolustella tai selitellä. Mulle saa vittuilla niin paljon kuin sielu sietää.

"Mulle on jääny semmonen käsitys, että jos joku oikeaoppisesti terminologisoitu kirja sulle sannois, että pistorasiaan kannattaa pissata niin nää tekisit niin."

Tällainen käsitys kertoo enemmän sinusta kuin minusta.

"Sitä en tiiä, että onko se sulla vaan semmonen ominaisuus, että tukkeudut kirjaviisauteen asiassa kuin asiassa välittämättä konkreettisista havainnoista."

Ihminen on siinä määrin vajavainen, että yksilön havainnot eivät aina ole luotettavia. Kehoitankin pyrkimään havaintojen taakse ja selvittämään sitä miksi ne tarkoittavat havaitsijalle sitä mitä ne tarkoittavat.