Norski sai 30-vee kun vähän ampu homoja Norski sai 30-vee kun vähän ampu homoja
Ihanat naiset Ihanat naiset
Kissa Kissa
Miehet maksaa monellakin tavalla enemmän Miehet maksaa monellakin tavalla enemmän
Tilasit kiinalaista Tilasit kiinalaista
Tissi Tissi
Toughest thug Toughest thug
Vaasan leipäbotti 2 Vaasan leipäbotti 2
Väinämöinen ja pippeli-aino Väinämöinen ja pippeli-aino
Homo raiskasi murtovarkaat Homo raiskasi murtovarkaat
rikkaus rikkaus
Tyypillisiä Persuja Tyypillisiä Persuja
ystävvät ystävvät
Legenda Phil Legenda Phil
Peppu Peppu
Kiva kaveri Kiva kaveri
Pajeet karusell Pajeet karusell
jumala on puhunut turti anolle jumala on puhunut turti anolle
Lidl Suomen mainos Lidl Suomen mainos
Tissit Tissit
Niilo22 - Juhannus Niilo22 - Juhannus
Pyörii Pyörii
elokapina elokapina
tupla kärsäkäs tupla kärsäkäs
 386 näyttökertaa, 15 viestiä, 0.54 MB, 1 tiedosto, 25.11.2019 00:07:37
[ + 4 | ]

Repon lempikolikot: Tenpo tsuho

[37084] [japsi.png] [0.54 MB] [594x456] [] []
japsi.png

japani

(157)  · 

kolikko

(32)  · 

vanha

(63)
25.11.2019 00:08:27 | 01:18:26
#275027 [+-] Piilota Suosittele

Tällä kertaa vuorossa jotain minulle hyvin epätyypillistä! Nimittäin japanilainen sadan monin arvoinen valettu pronssiraha tenpo tsuho.

Japanilla on yli tuhatvuotinen rahahistoria, mutta silti siellä käytettiin pitkään enimmäkseen kiinalaista rahaa tai kiinalaisen rahan paikallisia kopioita, mutta 1600-luvulla japanilaisten omat kiinalaisen mallin mukaan valmistetut kuparirahat tulivat laajaan käyttöön. Aluksi ainoa kolikko oli kanei tsuho, eli kuparinen mon, mutta 1700-luvulla Japanin kuparisuonet alkoivat ehtyä ja yhden monin kolikkoa alettiin valmistaa raudasta ja kuparirahaksi yritettiin ensin kymmentä monia, joka oli arvoonsa nähden alipainoisena hyvin epäsuosittu, sitten neljää monia joka pysyi muodossa tai toisessa käytössä Japanin modernin rahajärjestelmän syntyyn asti.

Inflaatiopiru myllersi shogunien Japanissa ja arvokkaampien kullan ja hopean sekä mitättömän pikkurahan väliin piti saada jotain järkevää. Silloin otettiin vuonna 1835 käyttöön sadan monin arvoinen tenpo tsuho. Tenpo tsuho oli erikoisen muotoinen ja melko iso, ei tosin läheskään niin iso kuin mitä sadan monin kolikon olisi pitänyt olla. Sen vajaa-arvoisuus kävi selväksi viimeistään Meiji-restauraation aikaan 1870-luvulla kun Japanissa otettiin käyttöön länsimaalainen valuutta, tuhanteen riniin tai sataan seniin jakautuva jeni: tuolloin yhdestä monista tuli periaatteessa jenin tuhannesosa, mutta sadan monin tenpo tsuho vaihdettiin uuteen rahaan hyvin heikolla kurssilla 100 monia per 8 riniä.

Näitä tehtiin vuosina 1835-1870 ja niistä on olemassa valtava määrä erilaisia pieniä muunnoksia joiden perusteella ne voidaan paikantaa eri rahapajoihin ja ajoittaa jopa yllättävän tarkasti eri vuosiin. Mun kolikkoni kaltainen yleinen perusraha on hinnaltaan jotain vitosen-kympin luokkaa, kuten suurin osa eri tyypeistä, mutta harvinaisia ja kalliitakin löytyy. Moni japanilainen numismaatikko keskittyy pelkästään näihin ja asiantuntijan kokoelmaan voi kuulua jopa satoja erilaisia tenpo tsuhoja.

25.11.2019 02:05:26 | 02:06:51
#275080 [+-] Piilota Suosittele

Kiitos ku jaksat laittaa näitä. Nyt mulla ois sitte kaks kysymystä.

1) Onko nyt siis niin, että ennen vanhaan kolikon nimellisarvo oli sama, ku kolikon metallissa käytetty arvo. Eli 10 gramman kuparikolikko oli yhtä arvokas ku 10 grammaa kuparia noin ylipäätänsä?

2) Nykyjään kolikot vissiin lyödään jollaki jumalattoman kokosella prässillä, mutta miten niitä valmistettiin aikoinaan? Ei kait niitä sentään hiekkaan tai saveen oo valettu ja sen jälkeen vasaroilla moukaroitu, että saahaan yhenmukasia kohokuvioita aikaan.

ps. bonuskysymys vielä siitä, että missä vaiheessa siirryttiin siihen, että kolikon nimellisarvo oli ennalta määritelty vaikka ne ois tehty vähemmän arvokkaasta metallista? Tai siis.. eli jos vaikka aatellaan kahen euron kolikkoa niin eihän se metallien arvo siinä oo kahta euroa.

25.11.2019 02:22:11
#275087 [+-] Piilota Suosittele

>>275080

Enemmän jaksamista on siinä etten täytä koko Luolastoa näillä :D

1) Yleensä kolikon arvo on liittynyt juuri sen sisältämän metallin arvoon. Tietenkin rahan liikkeellelaskijan kannalta on iät ja ajat ollut mielekästä että kolikko on nimellisesti arvokkaampi kuin sen sisältämä metalli. Hopeamarkassa ei ole oikeasti markan arvosta hopeaa. Mutta riittävän lähelle kuitenkin, jotta kansan luottamus ei kärsi.

2) Kolikoita on tehty vaikka millä tavalla. Kiinassa valettiin, Euroopassa lyötiin. Rahaa voi lyödäkin hyvin monella tavalla, siitä ero muinaisen Rooman ja keskiaikaisen Euroopan rahojen välillä. Kunnon kolikot palasivat Eurooppaan vasta renessanssiajalla. Kiinassa kolikot valettiin yli 2000 vuotta! Valettujen rahojen aika Kiinassa päättyi vasta Xinhai-vallankumoukseen 1911. Vietnamissa samanlaisia kolikoita valettiin vielä toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvun lopulla.

Ja bonuskysymys, tuo taidettiin keksiä viimeistään Rooman valtakunnassa!

25.11.2019 02:28:35
#275090 [+-] Piilota Suosittele

>>275087
Jösses! Joskus nääs näin filimin missä joku veitikka teki kotikutoisen kolikon mitä The Elder Scrollseissa käytettiin. Sillä oli meleko homma sen yhen kolikon teossa niin aina ihimetelly sitä, että miten ne kohokuviot saahaan massatuotantona. Kai siihen joku muotti pittää olla joka on vahavempi, ku itte metalli mistä se kilisijä lyyään. Tosin elä ota ressiä, mua ihimetyttää moni muuki asia maalimasa.

Ai nii ja ku Kiinasa(?) otettiin käyttöön ekat "oikeat" setelit niin se oli vissiin aika nihkiää se niien vastaanotto justiinsa siitä syystä, ku niillä ei ollu muuta ku nimellisarvo? Toki velekakirjoja oli euroopassaki pitemmän aikaa. Oliko jopa niin, että Englannissa otettiin käyttöön ekat viralliset setelit täällä vanahalla mantereella? Tietenki tää meikäläisen tuhina pohojustaa vaan sitä ihimetystä, että miten kummassa sitte loppujen lopuksi ihimiset rupes luottamaan siihen, että "oikealta" arvoltaan heikommat kolikot ja varsinki setelit on käypää valuuttaa? Entä miten sitte nää nykyset virtuaalirahat, tai no toisaalta virtuaalistahan se on ku se on pankissa, mutta kuitenki. Mie en ymmärrä. Valase minnuu oi rahamestari.

25.11.2019 02:44:41
#275096 [+-] Piilota Suosittele

>>275090

Mä tiedän mitä rahahistoriassa on tapahtunut ja miten se on vaikuttanut fyysisiin rahamerkkeihin, kolikoihin ja seteleihin. En välttämättä tiedä miksi niin on tapahtunut, raha- ja talous eivät ole kovin yksinkertaisia!

Seteli nykymielessä taitaa olla ruotsalainen keksintö. Mutta miten kummassa ihmiset hyväksyvät setelin mieluummin kuin metallin? Esimerkiksi Venäjällä seteleiden arvo laskettiin kuparirahassa ja kuparirahaa lyötiin kurssilla 16 ruplaa per puuta kuparia ja yksi puuta on noin 16 kiloa. Se tarkoittaa että rupla kuparirahaa on noin kilo kuparia. Kannatko mieluummin taskussasi pari seteliä vai muutaman kilon kuparia?

25.11.2019 05:03:23
#275113 [+-] Piilota Suosittele

>>275096
Niin joo! Totta, totta. Eikö ne jossaki välissä siellä kaukana idän saarilla käyttäneet isoja rei'itettyjä kiviä maksuvälineinä? Ei tainnu olla mikään menestystuote loppujen lopuksi. Ossaakko yhtään valottaa niitä entisaikasia kolikoiden tekemisen prosesseja? Kaikki vanahat teknologiat kiinnostaa jostaki syystä suunnattomasti. On ollu ilo kahtua sen jonku puhumattoman hiipparin videoita siitä, miten ennen vanhaan on rakennettu vaikka majoja tai pieniä juomaveden puhistamoita. Ilimeisesti kotosin jostaki keski-/eteläamerikasta. Jossaki välissä sitten otti mukaan muutamia muita auttamaan projekteissaan. Ne oli yleensä jotain 40 minuutin filmejä muistaakseni.

27.11.2019 17:25:35
#275972 [+-] Piilota Suosittele

>>275113

Tuo on yksi parhaista kysymyksistä ikinä! Vastaus siihen ei ole yksinkertainen ja se on osittain mun asiantuntemukseni ulkopuolella!

Nuo Tyynenmeren saarien Rai-kivet ovat muuten jänniä! Systeemi pelaa vaikka itse kivi olisi uponnut meren pohjaan, he tietävät kenen se on ja kenellä on oikeus käyttää sitä rahana ja kuka saa siirtää sen hallinnan toiselle!

Maailmassa on kaksi suurta ja hallitsevaa rahantekoperinnettä, lyöminen ja valaminen. Kiinan vaikutuspiirissä rahat yleensä valettiin kolmatta tuhatta vuotta 1900-luvun alkuun asti. Rahan lyöminen alkoi ilmeisesti nykyisen Turkin alueella kreikkalaisen sivilisaation mailla! Euroopassa perusidea oli lyödä kuumaan metallinpalaan liikkeellelaskijan leimat. Rooman valtakunnan romahdettua Euroopassa hiljalleen unohdettiin että se metalli pitää kuumentaa ja hyvin karkeasti ja yksinkertaistaen keskiajalla vain leimailtiin ohuita metallilevyjä. Tällaisia rahoja löivät lähinnä kovat työukot hikisissä rahapajoissa omilla konkreettisilla vasaroillaan ja leimoillaan.

Onneksi lopulta tuli renessanssi ja euroopalaisista rahoista tuli 1300-1400-luvuilla taas kunnollisia! Rahoihin tuli muotokuvia ja monimutkaisia vaakunoita ynnä muuta ynnä muuta. Kolikoita myös alettiin lyödä ensin hevosten avulla, sitten tajuttiin että rahapajat on järkevää sijoittaa jokien varsille vesivoiman takia! Uralin rahapajat Jekaterinburgissa ja Anninskojessa syntyivät tällaiseen tilanteeseen 1700-luvulla! Tosin vähäsateiset vuodet ja kuivuus aiheuttivat omia ongelmiaan rahanlyönnille: Jekaterinburgissa lyötiin monena vuonna vain kaikkein tärkeintä kuparirahaa, viisikopeekkaista (josta lähetän lähitulevaisuudessa tällaisen pläjäyksen tänne)

1700-luvun lopulta lähtien rahoja tehtiin höyrykoneilla, ensin Englannissa Matthew Boultonin yksityisessä rahapajassa Sohossa, ja siitä idea sitten levisi ympäri maailman.

27.11.2019 21:51:35
#276058 [+-] Piilota Suosittele

>>275972

Jahha! Miten ne lyömistä varten tehyt leimat sitte tehhään? Vois kuvitella, että ekana tehään jonkin sorttinen valumuotti aineesta x ja saatu tuotos sitten putsataan ja viilaillaan halutunlaiseksi. Sen jälkeen lämmitetään vaikka kuparia ja annetaan mojova napautus pehmenneeseen metalliin muotin ja vasaran avulla? Eihän tällä tietenkään oo mitään merkitystä elämässä, mutta wanhain aicain jutut ja varsinki tekniikka kiinnostaa ku jänöjussia parittelu.

[ 15 viestiä | ]